31.3.2020 Hyvää huomenta. Maaliskuun viimeinen päivä. Taistelu epävarmuudessa jatkuu. On tämä todella uskomaton tilanne. Mitä kevät tuo tullessaan ja milloin voidaan katsoa, että tämä pandemia on ohitse? Kun puhutaan 5-6 kuukauden periodista, niin se tuntuu todella hurjalta. Nyt ainoa mahdollisuus mennä eteenpäin on vain päivä kerrallaan. Olla kiitollinen tästä päivästä. Eilen oli kotona olemista ja kävelyä tyttäreni dogin MILON kanssa Mellstenin Paratiisirannalla.
Eilen soitti yksi sympaattisimmista herrasmiehistä, mies joka tunnetaan myös Tammisaaren Keisarina, EIF jalkapallojoukkueen tuulennopeana huoltajana, Stadi Slangin pitkäaikaisena puuhamiehenä, painonnosto kilpailujen juontajana ym.ym siis lähes SUPER MAN! Meillä on muutaman kaverin, jalkapallo innostuneiden kanssa, ollu tapana ainakin kerran kesässä vierailla Tammisaaressa tsiigaamassa EIFFIN peliä. Nyt ensi kesänä (jos sellainen tulee) niin voitaisiin tehdä samanlainen vierailu tsiigaamaan HESSU ORASMAATA hänen saaressa olevaan kahvilaansa ihan vain kahville?
Sitten toinen, nuori ja salskea ystäväni, johon olen saannut ilon tutustua ja joka tunnetaan Keravan Kreivinä sekä Ammattinyrkeily.net nettisuvun perustajana ja guruna. Hän asustelee myös jossakin Espanjan aurinkorannikkoa, mutta meilissä kertoi olevansa nyt Keravalla, mistä olen tyytyväinen ja voivansa hyvin. Olemme myös treenanneet yhdessä joskus Tuulimäen Boxingsalilla, syönneet aamiaisia cafe Ekbergillä ja jutelleet nyrkkeilystä parikin kertaa. PASI kirjoitti meilissään, että kevään tai kesän aikana käydään jossakin lounaalla...joo, kyllä me se jollakin tavalla tehdään, vaikka ei olisikaan ruokapaikkoja auki, niin mennään TAKE AWAY linjalle, etsitään merenranta paikka Mellstenin Paratiisirannasasta ja otetaan LUNCH TIME to BOXER!
Tällä kuvalla....haavekuvalla...voidaankin lähteä kohti huhtikuuta....kesäleirini alkaa....VARJONYRKKEILYÄ....