ajatelmia vuodelta 2005.....
No niin hyvät ystävät. Oletteko löytäneet EXCLUSIVE RINGSIDE paikkanne ennenkuin aloitan? Palaamme hiukan taaksepäin ja syksyyn 2004. Niin, olin jo päättänyt, että tuo mun kolmas kirjallinen teokseni NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI, isäni nyrkkeilyurasta kertova nettikirjani olisi myös viimeiseni. Kirjoitushommat on tehty. Mutta tässä sitä taas ollaan. On ihanan lämmin syyskuun 2005 aamu. Syyskuu on jo puolessa välissä ja istun cafe Javan aurinkoisella terasilla. Olen istunut jo tunnin. Juonnut kahvini ja syönnyt croisanttini. Varttitunnin päästä alkaa aamutreenit ryhmälle minkä tunnin olen nimennyt V.I.P. BOXING tunniksi. Tunnen eläväni loistavaa elämää juuri nyt. Vain käteisvarojeni pienuus saa pienen huolen vireen hipaisemaan minua. Tästä päivästä lähtee kuitenkin jonkinlainen kuntonyrkkeilyputki päälle. Sillä seuraava vapaapäivä on 6.12 itsenäisyyspäivänä. Ja sitten 24.12 jouluaatto ja tietysti joulupyhät. Jos ei mitään treenien estävää ilmene. Myös elämän jatkuva opetteleminen, sen kokeminen, uusien ajatuksien löytäminen ja elämäni löytöretkeilyn jatkaminen on mielessäni. Sehän on oikeastaan elämän onnen ja tasapainon tutkimusmaatka. Mitä ja keitä siihen kuuluu? Mitä haasteita elämä tuo eteeni tätä tutkimusmatkaani matkatessani? Tässä kohtaa voinkin taas hypätä takaisin tähän päivään ja näin aivan kuin matkaesitteissäkin, pidän oikeuden hintojen, matkakohteiden, aikakausien ja terassien muutoksiin. Tässä muutama päivä sitten, kun WG (webbiguru) laittoi ABBEY ROAD GROUPILLE omat nettisivut teitä ARG Fightereita sekä muita VIP vieraita varten, niin näin itsekin siellä tälläisen HARRIN HANSKASTA palstan ja entisenä nyrkkeilijänä jouduin tietenkin muutaman päivän kypsyttelemään asiaa, mitähän alkaisin teille kirjoittelemaan? Vaikkapa tuskinpa sillä sinänsä on mitään väliä, eihän näitä mun tarinoita varmaankaan kukaan jaksa lukea. Mutta mulla kun on tuota aikaa ja istun terasseilla muutenkin tätä elämää tarkkailmassa, niin kerronpa teille nyt sitten tälläisia pieniä tarinoita ELÄMÄN TERASSEILTA sekä kohtaamisia. Vai elänkö vain VIRTUAALI BOXINGSTARIN elämää sähköisten viestimien kautta. Todellisuuden juostessa minua karkuun? Evästyksenä toivotan teidät, jotka nyt sitten luette tätä, pienellä runonpätkällä tervetulleeksi mukaani: USKOA ELÄMÄÄN TÄHÄN, ONNEA SAANKO VÄHÄN, SITÄ HALUAN SAADA JA ANTAA, SIIHENKÖ VOIS MUN SIIVET KANTAA?....(jatkuu taas jonakin päivänä)
maanantai 31. tammikuuta 2022
VARJONYRKKEILYÄ/Harri Piitulainen 1.2.2022
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Harri, olet näillä tarinoillasi ja kirjoilla tehnyt hienoa työtä nyrkkeilyhistorialle sen taustoista ja tuntemuksista!
VastaaPoistaNo jopas, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.. KIITOS, vasta nyt huomasin tämän kommentin!
Poista