Tässä PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILLA tulee vastaan tietysti muistoja ystävistä ja nykkeilykavereista jotka olivat vielä 2005 mukana elämässä. OSKU KANERVA nyrkkeilykaverini jonka kanssa koimme paljon yhdessä silloin nuorina kavereina nyrkkeilymatkoilla, leireillä ja OSKUN muuttaessa Floridaan asumaan olimme silloinkin yhteydessä ja OSKUN vierailessa Suomessa tapasimme ja muistelimme ja tarinoimme juttujamme. Nyt tässä yksi kirjoitus vuodelta 2005 ja muisto OSKU KANERVASTA.
2005 kirjoitettua..... Tänään 58 vuotta,... turhaa on murehtia suotta! Käytän nyt heti oikeuttani minkä tuossa edellisessä kirjoituksessani otin esiin, oikeuden aikakausien ja terassien vaihtoon. Ja teen näin nyt pienen aikakausi hyppäyksen eilisestä vuoteen 1965. Mutta palaan takaisin. Käväisen vain hiukan nuoruudessani, tapaamassa yhtä boxari kaveriani! Hurraa, huomenna alkaa virallisesti kesä! Eilen täytin 58 vuotta. Mitään ihmeellisempiä juhlia ei mulla ollut. Äitini ja Anne-siskoni olivat synttärikahveilla kotonani. MATTI KAUPPILA soitti Tukholmasta. Ja OSKU KANERVA onnitteli netti vieraskirjassa minua ja heitti muistot Itä-Berliiniin 1965, jossa olimme Oskun kanssa EM-kisoissa. Olimme edenneet ottelemaan mitaleista. Osku oli edellisessä ottelussaan voittanut tunnetun väkivahvan turkkilaisen vastustajansa ja nyt edessä oli Italian hyväksi tiedetty ERMANO FASOLI, joka sai voiton ja esti Oskun etenemisen. Fasolin silmäkulman auettua 2. erässä ja jyryn italialais jäsenen Anton Gilardin painostuksesta tuomittiin Osku hävinneeksi ja näin italialainen pääsi jatkoon voimatta kuitenkaan nyrkkeillä. Hopeamitalin saavutti tanskalainen PREBEN RASMUSSEN, joka oli Oskulle hävinnyt ennen EM-kisoja. Joten kuka tietää? Osku oli todella loistava nyrkkeilijä ja hankala vasuri kehässä. Hänen kanssaan ei kukaan päässyt helpolla. Ei amatöörinä eikä ammattilaisena. Jos Osku oli hankala kaveri kehässä, niin sen ulkopuolella saa sympaattisempaa ja ystävällisempää ihmista hakea. Kun ottaa huomioon tämän sekä palavan innostuksen nyrkkeilyyn, niin ei ole ihme, että Osku on lyönnyt itsensä läpi myös siellä suuressa nyrkkeilymaailmassa USA:ssa ja elää nyrkkeilylle 100%:sti sydämessään. Hänellä olisi paljon annettavaa tänne meidänkin nyrkkeilylle ja nyrkkeilijöillemme! Minä olen saannut Oskulta niin paljon. Kaveruutta sekä ystävyyttä ja kun täällä nettisuillani on kuva Oskusta ja minusta leirillä 1965 Pajulahdessa, missä poseraamme säkki välissämme, olisin toivonut, että näitä kuvia meistä yhdessä olisi ollut täällä paljon enemmän! Sillä niitä kyllä löytyisi leikekirjoistani, että valokuva albumeistani. Kuvia kehästä, kehän äärellä, ratsastamassa kamelilla Tunisiassa kanssani pitkin Välimeren rantaa. Tukholmasta, Kööpenhaminasta sekä Tallinnasta Suomen edustusasuissa ja ilman. Niitä todella löytyy paljon. Ehkäpä vielä joskus saan niitä lisää näille nettisivuilleni! Olen kuitenkin kiitollinen kokemastani ja ystävyydestäsi Osku! Sait hyvän mielen ja tunteet taas läikehtimään. Aika kultaa muistot ja muistot kultaavat elämän! Lämpimin terveisin ja kiitos onnitteluista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti