tiistai 19. huhtikuuta 2022

VARJONYRKKEILYÄ/Harri Piitulainen 20.4.2022


20.4.2022 Hyvää keskiviikkopäivää. Nyt taitaa se kevät vihdoinkin alkaa ja viimeisetkin lumikasat sulamaan ja kävely näitä Haukilahden rantoja auringonpaisteessa meren kimaltaessa saa tuntemaan taas sitä keväistä odotusta ja terassiaikaa. Eilen tein pääsiäisen jälkeisen paluun Tuulimäen Boxingsalille. Iltapäivällä käveltiin Muruni kanssa cafe Mellstenin terasillle kahville ja istuttiin siellä AIRIN & TOMPAN kanssa pitkä tovi tarinoimassa. Tässä tuli taas mieleen kun näin blogijutun vuodelta 2005, kun joku kerran kommentoi, eikö minulla ole tapahtunut elämässä mitään muuta kuin nyrkkeily? No jos näitä blogijuttuja ja kirjojanikin olisi lukenut, muustakin kuin nyrkkeilystäni, niin voisi kyllä todeta, että aika paljon on muutakin tapahtunut. Mutta tämä blogijuttuni vuodelta 2005 kertoo kyllä aika hyvin otsikollaan NYRKKEILY ON KUIN MIELENI VARJO ja kyllähän se seuraa minua näin treenienkin kautta lähes päivittäin edelleenkin, niinkuin kevät, niinkuin aurinko, niinkuin elämä sellaisena kuin se kohdalleni osuu. Seuraan niinkuin ihmisjoukot maailmassa kauhulla Ukrainassa menossa olevaa sotaa, toivoen rauhan saapuvan sinne, ihmisten selviävän taas normaaliin elämään mukaan. On niin paljon asioita, jotka vaatisivat parannusta tässä yhteiskunnassa ja maailmassa, joita ei voi olla huomaamatta ja tiedostamatta. Mutta silti NYRKKEILY ON KUIN MIELENI VARJO.....


2005 kirjoitettua..... KUIN MIELENI VARJO! Lauantaina kävelin Tapiolasta rantaraitteja auringon paistaessa kirkkaasti. Oli taas lumoavan kaunista! Musiikkina mulla oli ROCKY elokuvien musiikki. Joka sai tietysti BOXINGIN sykkimään sydämessäni ja askeleihini enemmän terävyyttä kuin normaalisti. Luin aamulla ROCKY kuutosen tulosta ja ROCKY BALBOAN paluusta kehään? Eikä kuusikymppisen miehen paluu kehään kuulostanut kovin realistiselta, mutta nythän ollaankin tietysti vain elokuvamaailmassa. ROCKYN tarinahan alkoi kolmekymmentä vuotta sitten, kun elokuvabisnekseen hinkunut SYLVESTER STALLONE näki MUHAMMAD ALIN ja CHUCK WEBNERIN ottelevan raskaansarjan maailmanmestaruudesta! WEBNERILLÄ ei pitänyt olla mitään mahdollisuuksia ALIA vastaan, mutta hänen urhoollinen taistelunsa yllätti katsojat. Ja oli hetkiä, jolloin ALI oli pahoissa vaikeuksissa vastustajansa kanssa, voittaen kuitenkin lopulta ottelun! Tästä innostuneena STALLONE päätti kirjoittaa WEBNERIN hahmon innoittamana elokuvakäsikirjoituksen kolmessa päivässä ja kieltäytyi myymästä sitä ilman, että sai itse näytellä pääosan. Loppu onkin jo historiaa! Tiedämme kaikki mihin menestykseen ROCKY elokuvat STALLONEN veivät. Ensimmäinen ROCKY elokuva sai parhaan elokuvan OSCARIN! Tämän tarinan tärkeä osapuoli, innoituksen lähde, CHUCK WEBNER on nyt myöhemmin haastanut SYLVESTER STALLONEN oikeuteen saadakseen korvauksen ROCKY esikuvana. ROCKY elokuvat ovat tuottaneet yli miljardi dollaria! WEBNER tyytyisi viidentoista miljoonan siivuun. Nyt kun ROCKYLLE suunnitellaan paluuta vielä kuudenkymmenen vuoden iässä, niin en voi välttyä muistelematta, kuinka ikä vie terän ja terävyyden suuriltakin mestareilta. Muistan nuoren CASSIUS CLAYN ottelun legendaarista ARCHIE MOOREA vastaan ja muistan kuinka tunsin silloin surua tuosta ottelusta. Entinen legendaarinen mestari oli jo aikansa ohi! Ikä oli tehnyt tehtävänsä. Hitaana ja kömpelönä sekä ylipainoisena Ex-mestari oli vain elävä hiekkasäkki nuorelle CASSIUS CLAYLLE! Olin todella surullinen silloin ja ajattelin sen olevan traagisinta mitä nyrkkeily voi tarjota? Mutta nyt kun katselee asioita lähes kuusikymmpisen silmin, ymmärtää paremmin tämänkin puolen. Joillekkin tuo NYRKKEILYN TULI, TAISTELUN HALU, VIETTI JA VOIMA yrittää mahdotonta, palaa sydämessä, kunnes on pakko taipua mahdottomuuden edessä! Se on surullista ja paradoksaalista! Toisaalta jokaisella on oikeus yrittää mahdotontakin! GEORGE FOREMAN teki mun mielestäni kyllä sellaisen tyrmätessään MICHAEL MOORERIN 45. vuoden iässä raskaansarjan MM-ottelussa vuonna 1994. Tosin olen sitä mieltä, että vuoden 1974 GEORGE FOREMAN olisi syönnyt tuon FOREMANIN välipalaksi mennen tullen. Ja tämä sai taas mieleeni ALI-FOREMAN ottelun, jonka olen katsonut kymmeniä kertoja videolta ja ihmettelen vieläkin, miten ALI kesti GEORGE FOREMANIN pommituksen ottamalla maailmanmestaruus tittelin takaisin itselleen, minkä oli menettänyt kieltäytyessään astumasta yhtä askelta USA:n armeijan palvelukseen, vastustaessaan Vietmanin sotaa! Vuosia myöhemmin ALIN ja HOLMESIN ottelu oli tuskaista katsottavaa. ALIN aika oli ohitse! Ikä ja tuleva Parkinssonin tauti tehneet tehtävänsä. Vuosia tästä LARRY HOLMES koki saman kohtalon kohdatesaan nuoren teräksisen MIKE TYSONIN! On monta muutakin legendaa joiden kohdalla ikä ja vuosien tuoma hidastuminen on voittanut heidän SYDÄMEN ja MIELEN PALON ja VOIMAN! JOE LOUIS, SUGAR RAY LEONARD, jopa SUGAR RAY ROBINSON? Mutta loppujen lopuksi, MITÄ SITTEN? Parhaimmillaan he olivat näitä SUURIA MESTAREITA! Niitä jotka antoivat esimerkin mitä NYRKKEILY ON PARHAIMMILLAAN! Esimerkin TAISTELUTAHDOSTA, TAIDOSTA ja LYÖNTIVOIMASTA! Minä en ainakaan ikinä unohda heitä, en varmaan koskaan...enkä JOHN H. STRACEYTA, upeita nyrkkeilijöitä! Jatkan kävelyäni auringonpaisteessa. ROCKY-elokuvamusiikki soi edelleen. Ihanaa tämä elämä. On niin paljon ihania asioita, perhe, ystävät, työ, mutta NYRKKEILY, vaikka en niin paljon enään sitä seuraakkaan tänä päivänä, on se kuitenkin edelleenkin....KUIN MIELENI VARJO....se seuraa mukana ja heittää ajatukseni niin kovin helposti siihen, ikäänkuin muistuttaen, olin joskus nyrkkeilijä, nyrkkeilijän poika, enkä voi olla tuntematta siitä riemua! BOXING, kymmenet nyrkkeilykaverit vilistävät aina mielessäni. Toivottavasti heidän elämänsä on onnellista! Eilen lokakuun viimisenä päivänä tapasin LAPIN oman ROCKYN tai STALLONEN, nimittäin ex-nyrkkeilijän sekä kirjailijan Rovaniemen Reipaan PEKKA JAATISEN. Hän oli täällä stadissa Kirjamessuilla uusimman kirjansa UHRIVALKEAT takia. Samalla sain näin mainion tilaisuuden treffata tätä Pohjoisen miestä, jonka elokuvakäsikirjoitus on vielä tulossa? Näin veikkaan, joten vertaus ROCKY/STALLONE ei ole kaukaa haettu. Tosin STALLONE olisi tuskin koskaan pärjännyt PEKALLE nyrkkeilyssä, mutta tässä elokuva käsikirjoituksissa, voivat vielä kilpaillakkin? Lopuksi tässä runo MESTAREILLE....OLET KUIN RAKETTI MATKALLA KUUHUN, OLET ILMIÖ TAIVAASTA, OLET TÄHTIEN TÄHTI, EI OLE IHME, ETTÄ YRITÄT VIELÄ KERRAN!!! Hyvää marraskuuta....palaan taas jonakin päivänä!

          Pohjolan Rocky PEKKA JAATINEN ja minä taas kerran tavatessamme....ystävyyttä....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti