VIRTUAALISTA VARJONYRKKEILYÄ

TARINOITA VARJONYRKKEILLEN

20.11.2025 Tänään oli erikoinen päivä sillä meidän NYRKKEILYVETERAANIT Ry. järjesti YRJÖ PIITULAINEN muistelutilaisuuden Kalliossa Toisella linjalla BAR 23:ssa. Sain siellä myös OLLI BULL ANIKARIN piirtämän taulun isästäni joka on yksi hieno lisä "miesluolaani" kotonani. Oli lämminhenkinen tilaisuus ja näin myös kavereita joita en ollut nähnyt vuosiin. Kiitän NYRKKEILYVETERAANEJA muistotilaisuudesta ja lisään tähän yhden vanhan blogijutun isästäni ja annan samalla vinkin. Netissä löytyy kun googlaat NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN kirjoitamani kirja isäni nyrkkeilyurasta köyhästä karjalaispojasta nyrkkeilykehien kirkkaisiin valoihin monine värikkäine tarinoineen ja tapahtumineen.

Tässä pieni esittely 2005 kirjoittamastani kirjastani ja isästäni

2005 kirjoitettua..... Aivan, se kolmas kirjani, siitä mun pitikin vähän kertoilla. Kirjanihan kertoo isäni YRJÖ PIITULAISEN nyrkkeilyurasta ja kirjan nimi on NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI. Se oli isäni kehässä saama lempinimi., joka kuvasi isäni olemusta nyrkkeilyssä ja persoonaa. Mun ideani oli tuoda nyt isäni esille nuoremmallekkin polvelle. Jotka eivät ole varmaankaan kuulleet ja tienneet mitään YRJÖ PIITULAISESTA! Luoda tälläinen nettikirja kaikkien halukkaiden luettavaksi. Kirjan tekstithän myötäilee täydellisesti ja totuuden mukaisest isäni nyrkkeilyuraa siinä ajankuvassa silloin vuosina 1938-1950 mikä vallitsi nyrkkeilyssä. Ajatukseni oli tuoda hänet tähän päivään käyttäen hyväksi näitä loistavia mahdollisuuksia sähköisten viestimien kautta.  NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI näyttää siellä hyvältä ja komealta katsoessani sitä siellä tyytyväisenä, vähän ylpeänäkin. Sisälläni läikähtää monet tunteet ja ajattelen, NO, FAIJA, MITÄ SANOT? OLET EDELLEEN MUKANA, RAKASTAN SINUA! Nyt kun olen tämän juttuni, kirjani, omasta sydämmestäni kirjoittanut ja lahjoittanut sen kaikille halukkaille luettavaksi, voinkin taas siirtyä takavasempaan seuraamaan mitä tämä sähköinen viestintä saa aikaan. Yksi sellainen oli kun SEURA-lehden urheiluexpertti HANNU TEIDER esitteli kirjani lehden KIRJA ARVIOT kulttuurisivullaan. Siellä oli arvostelut viidestä elämänkerta kirjasta. Oli Prinsessa Victoria, oli Urho Kekkonen, Oli Aulikki Oksanen, oli Matti Ranin ja oli Nyrkkeilykehän Satuprinssi Yrjö Piitulainen, vielä otsikolla NYRKKEILYLEGENDA ELÄÄ! Olen siis ainakin pienessä mittasuhteessa herättänyt isäni eloon. Ja onhan se hauskaa, kun ilmainen nettikirjani on siinä suurten kustannusyhtiöiden kalliisti tuottamien kirjojen joukossa. Jotain paradoksaalista tässä oli! Tämä siis lokakuussa 2005, jolloin myös internetin hakukoneetkin imaisivat kirjani hakusivuilleen, google ynnä muut hakusivut! Näin VIRTUAL BOXINGSTAR on elämässä elämäänsä ja minä jatkan nyt taas eteenpäin katsomaan mitä tämä elämä tuo minulle tullessaan. Mutta pidetään nyrkkeily tavalla tai toisella mukana. Olenhan kirjoittanutkin NYRKKEILY ON KUIN MIELENI VARJO!!!

VIRTUAALISTA VARJONYRKKEILYÄ

 

TARINOITA VARJONYRKKEILLEN 

Tänään nyt iltapäivällä sain jälleen suruviestin! Ystävä ja hieno kaveri KARI VENÄLÄINEN on poismennyt. Olemme jo vuosia tavanneet KARIN kanssa mun maanantaisessa HEI ME KAHVITELLAN tilaisuudessa cafe Torpanrannassa. KARILLA on paljon ystäviä joukossamme. Tapasimme myös usein monissa viihdetilaisuuksissa sekä gaalailloissa hän oli merkittävä herrasmies monissa järjestöissä ja hänellä oli laaja ystäväpiiri. Haluan muistaa KARI VENÄLÄISTÄ tällä kuvalla ja toivottaa niinkuin usein olen kuullut toivotettavan HYVÄÄ TAIVASMATKAA olet muistoissamme!!!

VIRTUAALISTA VARJONYRKKEILYÄ

TARINOITA VARJONYRKKEILLEN

 Moi. Nyt kerron vähän enemmänkin boxing tarinaa samalla kun kerron, että olen sunnuntaina menossa KOTKAN VOIMAILIJOIDEN 90-vuotispartyyn Kotkaan. HEIKKI KOTILAINEN tuo kaikesta sydämestään ja sielustaan KoVon ex-puheenjohtaja ja superpuuhamies jo monien kymmenien vuosien ajalta. Minäkin olen saanut tutustua Heikkiin tässä jossakin vaiheessa ja olemme silloin tällöin tavanneet tarinoiden merkeissä. Nyt Heikki kutsui siis Kotkaan ensi sunnuntaiksi. Hienoa sillä joskus 60-luvulla Kotkan Lehmäsaaressa oli kesäisin aina nyrkkeilyleiri meidän boxareille. Minulla kuitenkin jostain syystä jäi se väliin, mutta joitakin vuosia sitten Heikki pyysi minulta tarinaa ja kommenttia KoVon seuralehdestä ja kirjoitin sen silloin ja nyt kun on seuran 90-vuotis juhlat, niin niitä en jätä väliin....tässä kuitenkin ihan kuin lämmittelyksi tarinaa....ja muutama muistokuva kotkalaisista boxareista mun aikana, jotka olivat todella hyviä kavereita minulle, oltiin leireillä yhdessä, nyrkkeilymatkoilla, ja treenattiinkin yhdessä...valitettavasti näille kavereille olen joutunut  jättämään hyvästit jo jossakin vaiheessa...mutta muistan lämmöllä ja ilolla heitä.....

          MAX KULLBERG ja minä nuorten maaottelussa Ruotsissa Elskilstunassa

Tässä joukkueemme Hotelli Malmenin edessä Tukholmassa nyrkkeilemässä Ruotsia vastaan ja kotkalaisista KARI KÖNÖNEN vaalean sininen villatakki päällä siinä eturivissä ja KARIN takana oikealla JORMA VÄISÄNEN

Tässä kuvassa MARKKU "Fredi" HANSEN raskaansarjan nyrkkeilijämme jonka kanssa asuimme täällä Espoossa viime aikoina samoilla huudeilla ja tavattiin usein varsinkin venesataman lähellä jossa Fredillä oli vene. Tapaamisemme oli aina täynnä iloa. 

Tarinaa vähän aikaisemmin.....

Hyvää sunnuntai päivää. Olen käynyt taas Tuulimäen Boxingsalilla vähän tuntumaa säilyttämässä. Ja nyt taas rentoutuneena kotona hyvän aamiaisen jälkeen "miesluolassani" Elvistä kuunnellen ja katsellen tätä blogijuttua vuodelta 2005.....Se vie mut kyllä taas kerran syvälle BOXING muistoihin ja harjoitteluun leireillä, mutta tämä tarina kertoo leiripaikasta johon en koskaan jostakin syystä ehtinyt, mutta nyt näin jälkikäteen olen hengessä mukana. Terveiset myös samalla HEIKKI KOTILAISELLE.

2005 kirjoitettua..... HEIKKI KOTILAINEN JA LEHMÄSAARI! Joskus tapahtuu niin, että tutustut tämän virtuaalisen maailman kautta johonkin ihmiseen, jota ett ole tavammut koskaan. Niinkuin tässä syksyllä 2004 kävi, kun KOTKAN VOIMAILIJOIDEN Puheenjohtaja HEIKKI KOTILAINEN otti yhteyttä minuun ja kertoili KoVon toiminnasta Lehmäsaaressa, kesällä perinteisesti toimivasta nyrkkeilyleiristä ja tiedusteli mitähän mahdollisuuksia olisi, että tulisin kesällä 2005 vierailemaan leirille. Nyt kuitenkin sattui niin, että olen muualla Muruni kanssa kyseisenä aikana. Lehmäsaaren leirihän alkaa nyt torstaina 4.7 ja kestää muutaman päivän. Sain myös Heikki Kotilaiselta Kotkan Voimailijoiden Kovolainen seuran nyrkkeilyjulkaisun ja Heikki pyysi kommenttia lehdestä? On aina ihana tutustua tälläisiin ihmisiin niinkuin Heikki Kotilainen, jolla suuri sydän pulppuaa nyrkkeilylle ja nuorille! Jonka innostus nyrkkeilyyn saa ottamaan jopa meikäläiseenkin kontaktia. Joten siitä innostuneena...Morjens Heikki ja kiitoksia Kotkan Voimailijoiden hienosta julkaisusta ja heti onnittelut päätoimittaja PENA ARPULALLE sekä koko toimitusneuvostolle ja vielä erikseen KARI KÖNÖSELLE, jota en ole tavannut vuosikymmeniin, mutta jonka iloinen hymy ja kaveruus nuoruusvuosiltamme ei ole unohtunut! Jo lehden kansi sai loistavat fiilikset hyrräämään meikäläisellä ja PENTTI HÄMÄLÄINEN Helsingin Olympialaisten kultamitali miehenä toi tietysti mieleeni myös Berliinin kultamitalimiehen, kummisetäni ja isäni nyrkkeilyopettajan ja ystävän STEN SUVION. Ja tässähän ovat meidän kultamitalin voittaneet miehet nyrkkeilyssä! Mutta löytyhän Kovolainen lehden kannesta kuva pronssimitalin Olympalaisista voittaneen ARTO NILSSONIN muodossa ja kyllä sekin sai monia muistoja mieleeni tiukoista otteluistamme kehässä. Sivua kääntäessäni ja näitä Mr. Sauna osaanottajia silmäilessäni kiinnitin huomioni mm. pariin hyvin säilyneeseen kaveriin, joiden kanssa minulla oli ilo kuulua samaan maajoukkueeseen. JOUKO LINDBERG ja JORMA VÄISÄNEN, jonka kanssa meillä oli myös menestyksellinen lauluduo Vierumäen urheiluopistolla aikanamme ja siellä jatkuvasti pyydetty laulumme PIKKU NINA oli suuressa suosiossa! Niinkuin luonnollisesti myös sen laulajat. Ai ai kuinka mukavia hetkiä ne olivatkaan silloin? Vieläköhän se Jorma laulelee? Muutenkin Mr. Sauna kilpailujen osaanottajat ovat tietenkin tuttuja ja tuovat monia kivoja asioita mieleeni, mutta ennenkaikkea ihmeellistä on, kuinka komeita he jatkuvasti ovat! Jälleen sivua kääntäessäni huomaan puheenjohtajan Heikki Kotilaisen itsensä lausuneen tilaisuudesta, sen olleen "Ruusuilla tanssimista" ja jatkuvaa juhlaa, niinpä toivotankin nyt tässä puheenjohtajalle edelleen monia hienoja juhlia tulevaisuudessakin, sillä tuolla innolla ja suurella syämellä, jolla tätä nyrkkeilyä siellä Kotkassa johdat, niin on varmaa etteivät juhlat lopu! Menestystä ja ruusuja edelleenkin! Jälleen sivua kääntäessäni näin jutun Lehmäsaaren leiristä ja se toi mieleeni jo hyvin pitkäaikaisen ja legendaarisen nyrkkeilyleirin, jossa lukemattomat Suomen huippunyrkkeilijät ovat käynneet harjoittelemassa ja viettämässä ikimuistoisia hetkiä. Valitettavasti minulla se on jostakin syystä jäännyt väliin, mutta voin kyllä kuvitella fiilikset, jotka siellä on koettu! Tämäkin mun täytyy ottaa yhtenä niistä asioista, josta olen jäänny paitsi! Mutta iloitsen kaikkien niiden puolesta, jotka ovat päässeet tästä osalliseksi! Näin myös kuvan siinä Lehmäsaaren leiristä kertovassa artikkelissa, siinä kuvassa oli leirin päävalmentajana HARRI BERGLÖFF. Ja se toi heti mieleeni toisen valmennusleirin Vammalasta. Legendaarisen edesmenneen hierojamme UNTO ANDERSSONIN luona ja menomatkan sinne. KARI MEROSENKIN ollessa mukana. Mutta en voi kertoa tästä enempää, enkä halua järkyttää enempää Harri Berglöffiä muisteluillani (kerroin siitä Nyrkkeilijän Unelma kirjassani) sillä tiedän, että tapahtuma koskettaa häntä syvältä! (Joten lukekaa se Nyrkkeilijän Unelma kirjastani) mutta älkää puhuko siitä Harri Berglöffin kanssa.  Harri Berglöffin kanssa ollaan muuten sparrailtu monet kymmenet harjoituserät aikoinaan ja vieläkin herään yöllä ja väistän hänen vasenta koukkuaan! Ja jälleen sivua kääntäessäni näin leirin johtajat! Ja siinä kuvassa ARTSI NILSSON näyttää vieläkin vaaralliselta ja voitontahtoiselta! Siinä on myös KURRE MATSSON, joka näyttää olevan entisellään ja tuo mieleeni Ruoholahden ja Abrahaminkadun kulmatalon täällä stadissa. Asuimme samassa talossa. Minä B-rapussa ja Kurre C-rapussa. Olin pikkuskidi vielä silloin ja Kurre jo nouseva tähti ja Mestarinyrkkeilijä, josta olimme silloin ylpeitä! Hän asui samassa talossa! Mulla ei ollut silloin vielä tietoakaan omasta nyrkkeilemisestäni. Ja kyllä mä oon nähnyt varmaankin useamman kymmentä Kurt Matssonin matseja kehässä ja Gentlemanni kuvaus hänestä on oikeaan osunut! Lisäisin vielä sen eteen sanan TYYLIKÄS! Ja sama pätee kyllä Arto Nilsoninkin kanssa. Ja taas sivua kääntäessäni tulee vastaan JORMA OJAHARJU ja hänen kirjoittama artikkeli. JOMPASTA täytyy todella sanoa, suuri persoona, jonka nyrkkeilyäkin tulin kyllä nähneeksi, treenasihan isäni Jomppaa ainakin jonkin aikaa Viipurin Nyrkkeilijöissä. Joten terveisiä vain myös Jorma Ojaharjulle, joka on todellinen kirjailija, eikä tälläinen harrastelija, niinkuin meikäläinen tässä kirjoittamisessa. Ja heti vieressä kuvassa, VAU, JOMI LIMMONEN, jonka nyrkkeily oli minulle, kun olin vielä hyvin nuori, voisinko sanoa lapsi, makeaa kuin sokeri, niinkuin yhdestä toisestakin kuuluisasta legendasta ja hänen nyrkkeilystään on kirjoitettu (SUGAR RAY ROBINSON) mutta en tunne häntä, mutta tunnen JOMIN ja voin tässäkin sanoa, että olen kiitollinen monista hyvistä hetkistä JOMIN seurassa, niin nyrkkeilyn parissa kuin muutenkin! Ja runosuoni kukki kuin Jomin iskusarjat terävinä ja monipuolisina! "Hyvä oli seurassa Jomin, kun sain viettää tovin, sitä muistelen mä vielä kovin, vaikka olen narri tämän hovin"....no joo, jätetään tää runoilu Jomille sekä TOMMY TABERMANILLE, joka kuulemma harrastaa kuntonyrkkeilyä! Ja sitten näin vielä ihanan kuvan Pentti Hämäläinen ja Sten Suvio yhdessä, mukana vielä Pentti Niinivuori, Harry Siljander ja Ilkka Koski. Upeata!!! Sivuja edelleen kääntäessäni näen siellä PERTTI PURHOSEN, OLLI MÄEN ja ARTO NILSSONIN sohvalla istumassa keskenään. Huh, kuinka paljon mahtuukaan näidenkin kolmen kaverin näkemiseen kunnioitusta, välittämistä ja valtavasti nyrkkeilyä! SUPER LUOKKAA! Taaskin on pakko todeta, upeata!!! Ja viereisellä sivulla onkin sitten jo aikaisemmin erillisterveiset hänelle lähettämäni KARI KÖNÖNEN ja hänhän oli siinä ihan niinkuin mä hänet muistinkin. Hyvä Kari! Artikkeli kuntonyrkkeilystä, joo, hyvä asia. Minäkin olen vähän touhunnut sen tiimoilla viime vuodet monine kokemuksineen, mutta nyt ei siitä enempää. Kuntonyrkkeilyssä on hienointa mun mielestäni, kun joku ihminen, joka ei ole edes koskaan nähnyt nyrkkeilyä, hurahtaa siihen ja sanoo yht´äkkiä TÄMÄ ON PARAS LAJI MAAILMASSA! Vai mitä, eiks se oo niin? NYRKKEILY...BOXING....onhan siinä jotain, mies miestä vastaan, katsotaan kuka on kuka? Ja voi veljet, että tässä lehdessä KOVOLAISESSA on ollut näitä sankareita ja monta! Niin Heikki Kotilainen, pyysit minua, miten se nyt olikaan, tutustumaan tähän KOVOLAISEEN ja antamaan kommentit. Tämä oli mulle luonnollisesti hieno elämys ja kun avasin hiukan sieluani ja annoin fiiliksieni tulla esiin, niin sivuilla oli niin paljon mulle nostalgiaa, kavereita, jotka ovat mulle suuria mun nyrkkeilymaailmassani ja olen kiitollinen, että tunnen sen vielä tänäänkin ja voin nähdä sen vieläkin sieluni silmin, näiden kavereiden nyrkkeilyä. Se on kuin unta, mutta se on myös totta! Lämpimin boxingterveisin Sinulle ja Kotkan Voimailijoille sekä terveiset sinne Lehmäsaareen nyrkkeilyleirille, joka alkaa taas torstaina 7.7.2005! OLEN HENGESSÄ MUKANA!

Tänään 25.5.2025 terveisiä Kotkasta jossa minulla oli ilo olla paikalla todistamassa KOTKAN VOIMAILIJOIDEN 90-vuotis partya. HEIKKI KOTILAINEN super ansiokas ex-puheenjohtaja ja väsymättömästi nyrkkeilyn parissa työskentelevä  puuhamies piti loistavia puheita kertoi tarinoita KoVon historiasta ja nykytoiminnasta. Söimme lohikeittoa ja joimme kahvia monenlaisten herkkujen myötä. Seuran jäseniä ja aktiivisia seuraihmisiä palkittiin mitaleilla ja pytyillä. Kiitos HEIKKI KOTILAINEN oli hienoa olla mukana. 

                              Minä ja  PENTTI ARPULA ja meillä tarinaa riitti.

VIRTUAALISTA VARJONYRKKEILYÄ

 

TARNOITA VARJONYRKKEILLEN

Tänään oli taas yksi kaihoisa päivä jolloin oli vaikeaa välttyä kyyneleiltä. Ystävä jonka kanssa olen kokenut niin monia hienoja hetkiä, tapaamisia, yhteisiä juttuja kymmenien vuosien ajalta. Jonka kanssa olemme jakaneet toisillemme ystävyyttä, kaveruutta aikoinaan monilla tavoin monissa tilaisuuksissa. Ja kun Muruni kanssa menimme ensi treiffeille, niin vein hänet Tapani Kansan konserttiin Vanhalle Ylioppilastalolle. Viime kesänä kävimme Kotkassa tapaamassa Tapsaa ja Ninaa. Ajelimme Kotkaa Tapsan kertoilessa missä oli käynnyt koulua, näytti mielipaikkoja Kotkasta ja sen lähiympäristöstä. Kävimme Tapsan kotona ja hän vei meidät syömään yhteen hienoon satamassa olevaan ravintolaan ja sen illan aikana tuntui kuin kymmenet vuodet olisivat taas sulanneet pois ja oltiin nuoria....tässä minun muistokirjoitukseni Tapsalle: TAPANI YSTÄVÄMME. ME TAVATTIIN 1967 JA YSTÄVYSTYIMME. TAPASIMME TOISIAMME PALJON. NIIN PALJON MAHTUI NOIHIN KYMMENIIN VUOSIIN YHTEISIÄ JUTTUJA, ETTÄ NIITÄ ON VAIKEAA TÄSSÄ KERTOILEMAAN, MUTTA YKSI JUTTU 

NÄISTÄ RUNSAISTA TAPAHTUMISTA JUONTAA SIIHEN KUINKA SINULLA OLI TAPANA TUODA MINULLE UUSIN VINYYLI LEVYSI JA KERRAN TOIT YHDEN JOSSA OLI OMISTUSKIRJOITUS RAIJALLE JA HARRILLE "MEILLÄ ON PAIKKA SYDÄMISSÄMME" SYYSKUUN 5. 1987 TAPANI 

Tänään saatoimme Tapanin hyvin kauniissa tilaisuudessa Tapanin omaisten ja ystävien kanssa hänen Taivasmatkalleen ja Tapani jää sydämiimme elämään, muistoihin ja tietysti tulen muistamaan hänet huikeana ja mestarillisena laulajana jonka keikkoja minulla oli ilo kuulla ja nähdä jopa kymmeniä alkaen sieltä 1967. On kuitenkin vaikeaa ymmärtää ja hyväksyä tämän maanpäällisen elämän loppua....voin muistaa lämmöllä ja rakkaudella ystävää ja ehkä, kenties

me tapaamme vielä joskus? Tämähän on ajatus joka aina välillä nousee esiin joissakin puheissa kuoleman jälkeisestä elämästä....mistä sitä tietää ei ole kukkaan vielä sitä tullut kertomaan...KENTIES...KENTIES....Kiitos NINA että saimme olla mukana oli ihana hieno ja tunteellinen tilaisuus,,,,halaus sinulle niin Raijalta kuin minulta...ollaan yhteydessä....

VIRTUAALISTA VARJONYRKKEILYÄ

 

VIRTUAALISTA VARJONYRKKEILYÄ

 

TARINOITA VARJONYRKKEILLEN

 Eilen oli päivä jolloin jätimme KARI MEROSELLE hyvästit Ruskeasannan  hautausmaalla. Kun tapasin ennen sitä KARIN veljet RISTON ja ERKIN oikeastaan pitkästä aikaa tunsin tämän päivän saanneen vuosikymmenien muistot takaisin tähän päivään. En voinnut myöskään välttyä kyyneleiltä ja liikutukselta laskiessani ruusun Karin haudalla ja lukiessani korttiin kirjoittamani kirjoituksen. Tunsin todella ikävää nuoruuden läheinen ystävä ja nyrkkeilykaverini on poissa tästä elämästä, mutta ei todellakaan muistoista. Kuvassa ollaan ANSSI PERÄJOEN kanssa, joka on nuoremman polven mestarinyrkkeilijöitä ja tämän päivän arvosettu kansainvälinen huippu tuomari edelleen kiristettyjen köysien maailmassa maailman kehissä. Hautauksen jälkeen menimme KARIN muistotilaisuuteen, joka oli myös hieno ja liikuttava. KARIN lapset olivat koostaneet sellaisen kuvakavalkaadin KARIN elämästä ja niissä nyrkkeilyajan kuvissa oli paljon kuvia missä minä olin mukana. Muistelin myös KARIA siellä ja oli vaikea olla liikuttumatta. Oli hieno koskettava kaunis muistotilaisuus KARIN omaisten kanssa. Katselin kuvia joita projektori valaisi seinälle, kuvat olivat KARIN albumista ja oli paljon kuvia meistä joita en ollut koskaan nähnyt, mutta ne hetket monissa kuvissa siinä silmänräpäyksessä muistuivat monesti mieleeni....onhan se hienoa...muistoja...muistoja...vielä kerran R.I.P. KARI "Pikku-Marciano" MERONEN oli hienoa että sain olla mukana kiitokset KARIN omaiset ja RISTO ja ERKKI MERONEN oli ihanaa nähdä myös teitä....

VIRTUAALISTA VARJONYRKKEILYÄ

TARINOITA VARJONYRKKEILLEN

Tänään on vaikeaa välttyä kyyneleistä, muistoista sieltä 60-luvun alusta saakka, kun näin että KARI MERONEN on kuollut. Me tapasimme stadionillla nyrkkeilysalilla silloin 1960. Aika pian ystävystyimme ja oltiin 13 vuotiaita ja päätettiin keskenämme, että 17 vuotiaina voitamme ensi kerran niesten Suomen mestaruuden, kun ikämme sallii meidän mukaan menon kisoihin. Harjoittelimme paljon yhdessä, olimme leireillä yhdessä, nyrkkeilymatkoilla yhdessä, armeijassa yhdessä ja jaoimme jopa huoneen yhdessä. Kannustimme ja lohdutimme toisiamme ja ennen kaikkea meillä oli ILO läsnä. Annoin jossakin vaiheessa Karille lempinimen PIKKU MARCIANO....Sanotaan että kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa...muistan sinua KARI sydämessäni, tunnen tietysti suurta surua, mutta lepää rauhassa.....ILO sinun ystävyydestäsi siellä nyrkkeilymaailmassa ja muistoissa ELÄÄ...R.I.P "PIKKU MARCIANO"  KARI MERONEN

VIRTUAALISTA VARJONYRKKEILYÄ

TARINOITA VARJONYRKKEILLEN

 Gran Canaria Vista Amadores Hollyday Club on hotelli joka sijaitsee Amadoresin rinteellä. Korkealla ylhäällä. Emme ole toki ensimmäistä kertaa hotellissa joka sijaitsee täällä ylhäällä. Olemme olleet usein eri hotelleissa ja ihailleet merinäkymää joka alhaalla aukeaa eteemme sekä illalla auringon vaipuesssa mereen. Alhaalla on lumoava Amadoresin ranta. Päivä alkoi huoneiston terassilla seitsemän aikaan jolloin oli pimeää, mutta kahvi ja oma aamiainen maistui ja oli hienoa seurata kun päivä valkenee pikkuhiljaa ja voi hiukan arvuutella onko tulosssa aurinko päivä? Välillä näytti olevan pilviä taivaalla, jotka kuitenkin häviävät niinkuin yhdessä laulusssa lauletaan "KAUAS PILVET KARKAAVAT" taisi olla Baddingin laulu. Välillä lähdettiin kävelemään kierros Puerto Rico/Amadores, joka terkoitti aikamoista laskeutumista alas vuoristoa ja takaisin kapuamista ylös. Minä jouduin kyllä toteamaan, että olen joko huonossa kunnossa tai vanhentunut, senverran rankkaa se oli. Välillä vietin ihan kokonaisen allaspäivän altaalla, lukien ja tällä kertaa mukana oli uusi Kepler, Unissakävelijä - huh, hurja. Muruni kyllä "kipaisi" lenkin joka päivä, mutta hänhän on nuori ja suloinen. 

Yhtenä päivänä vierailimme Las Palmasissa ja kävelimme sieltä Trianasta Canterasin rantaan. Söimme paella lounaan Catalina Parkin puiston laidalla. Canterasin ranta jossa oli valtava määrä ihmisiä, kymmeniä ravintoloita ja kaikkki täynnä ihmisiä. Meri kuohui korkeiden aaltojen myötä rantaan lumoavasti. Löysimme pöydän yhdestä ravintolan terassilta ja tilasimme latet herkkujen kera. Las Palmas on kyllä special kaupunki. Irwinhän on jo aikoinaan tehnyt siitä laulun. Vielä yks juttu mitä olermmr myös aina tehneet, joka tuo mieleen ja myös paljon muistoja, kun olimme lastemme kanssa ensi kertaa Canarialla Bahia Felizissä Hotelli Orkideassa vuonna 2009 viikon verran ja tuli tavaksi kävellä sieltä Inglesiin ja sen dyynien rannalle Banana Splitille. Matka on sinne kymmenisen kilometriä ja lähes koko matka meren rantaa joka tuo jo ihanan tunnelman, rantakahviloita sekä hotelleja ostoskeskuksineen mahtuu reitille sekä joitakin nousuja rappusineen. Kun saavut perille on siinä iso kulmaus ja kulmakahvila erillaisine tarjottavineen, mutta nyt se olikin poisssa. Oho, aina tulee yllätyksiäkin matkalla. Mutta ei hätää. Siinä vieressä on varsin useita paikkoja, joista valitsimme italialaisen ja josa musiikki soi voimakkaasti. Meri edessä kuohui ja tunnelma oli varsin loistava.Yksi vapaa pöytä löytyi ja tilasimme Muru cannelonia ja minä mozzarella salaatin kun kerran italialaisesssa oltiin. Istuimmme ja nautimmme . Olimme taas kerran tehneet traditiomme ala Canarias.

Hurautimme taxilla takaisin hotelille ja ehdimme vielä altaalle muutamaksi tunniksi. Hmm, tähän päivään mahtui taas paljon muistoja eilisestä tähän päivään. Eilen illalla myöhään saavuimme taas kotiin Toppelundiin. Oli pimeää ja sumuista. Luulen että tässä menee muutama päivä sopeutumisessa ja niinpä aloitankin uuden harjoitusohjelmani vasta helmikuun vaihteessa ja olen sen nyt laatinut tämän vuoden lopppun saakka. Ja enpä osaa yhtään sanoa miten siitä suoriudun. Canarian reussu oli taas kerras hieno! I`TS LIFE....palaan taas VARJONYRKKEILEMÄÄN kun toivun....

VIRTUAALISTA VARJONYRKKEILYÄ

TARINOITA VARJONYRKKEILLEN

 23.8.2024 AH, kuinka tämä JULION CD voikin viedä ja kuljettaa mieleni sinne Espanjaan ja jonnekkin mielen paratiisiin, jossa on rauhaa, hyvän olon tunne, pehmeyttä ja romantiikkaa....nostalgisiin tunnelmiin. Tuntuu etten koskaan voi kyllästyä tähän CD:den...Mucho Bueno...Tänään pidän täydellisen vapaapäivän treeneistä tuon parin päivän Tallinnan matkan jälkeen Muruini kanssa, jossa tuli käveltyä ja käytyä myös taidetta katsomassa. Tavattua "bisnes-taiteilija" ANTTI ÖHRLING viehättävän vaimonsa SIGRIDIN kanssa varsin taiteellisessa ja tyylikkäässä ruokapaikassa ja ilta oli hauska ja maukas. AH, nyt soi LA CUMPARSITA....Päivällä on tänään kuukausilounas ESA HEINOSEN kanssa jonka kanssa kesäaikana emme olekkaan ehtineet kuukausilounaalle, kun hän on ollut kesän mökillä perheensä kanssa, joten päästään päivitäämään kuulumisetkin ja vaihtaaman vielä mielipiteemme EM-futiksesta ja alkavista futisliikoista....

ANTTI ÖHRLING ja minä. Antti on myös minun entinen kuntonyrkkeily valmennettavani monen muun yhteisen asian lisäksi, ystävä jota on aina hauska tavata. Tässä hauskan illan jälkeen Tallinnassa.

 

VIRTUAALISTA VARJONYRKKEILYÄ

 

TARINOITA VARJONYRKKEILLEN

 Hyvää sunnuntaipäivää tai pitäiskö sanoa jo iltaa sillä päivä on vilahtanut taas nopeasti. Eilen ja tänään kävin taas Tuulimäen Boxingsalilla aamuteeneissä ja voin olla aivan hiukkasen tyytyväinen sillä harjoitus alkaa tuntua lähes normaalilta tosin vain kahdeksanerän treeneillä. Mutta ehkä suunnitelmani 20 treeniä ja aina erä lisää, niin pääsen sinne ajatuksissani minulle normaaliin harjoitteluun 12-16 erää per harjoitus. No sen näkee sitten aikanaan. 

Yksi uutinen joka tavoitti minut tänään oli se että ALAIN DELON on kuollut. Niin tämän mun ikäluokan kavereille ehkä monille muillekkin kuin minulle ALAIN DELON oli iso filmistara silloin nuoruuden aikoina. Minä ainakin näin kaikki ALAIN DELONIN elokuvat jopa useamaankin kertaa ja yksi vielä ylitse kaiken oli ROCCO JA HÄNEN VELJENSÄ....Niin tämä elämä menee, on paljon paljon erillaisia muistoja ja juttuja jotka ovat olleet sykähdyttäviä, jääneet mieleen....ALAIN DELON yksi sellainen. Homenna kahvitellaan kavereiden kanssa Cafe Torpanrannassa, täytyypä kysyä kavereilta muistaako kukaan ALAIN DELONIA ja oliko hän heille SE filmistara joka on jäännyt mieleen?

VIRTUAALISTA VARJONYRKKEILYÄ

TARINOITA VARJONYRKKEILLEN

 Hyvää torstaipäiväää. Torstai on toivoa täynnä sanotaan...joo ja Rock and Rollia...tänä aamuna kävi kanssani treenaamassa meidän maan yksi todellinen Rock and Rollin suurlähettiläs JYRKI69 The 69 Eyes bändin solisti. He olivat kiertäneet taas Amerikkaa ja ties mitä maita ja meidän yhteiset treenit olivat jäänneet muutamaksi kuukaudeksi, joten tänään oli Come Back salille. Me ollaan harrastettu tätä yhdessä treenaamista jo 15 vuotta ja minulla on ollut suuri ilo myös käydä silloin tällöin kuuntelemassa tätä kansainvälistä Rock and Roll bändiä. JYRKI69 on myös loistava persoona filosofi ja älykäs ja hieno persoona kaverina. 

Usein tarinoimme elämästä ja sen kulusta ja kuulen myös tarinoita maailmalta ja nyt kuulin mm. kuinka Los Anglesissa Beverly Hillsissä oli heidän keikkaansa  katsomassa viihteen yksi suuri igoni joka omaa lauluäänen joka on ihastuttanut miljoonia ja miljoonia ihmisiä sieltä 60-luvusta alkaen. Tuossa kuvassa hän kävi keikan jälkeen juttelemassa Jyrki69:n kanssa ja oli 88 vuoden iästä huolimatta pirteä ja elämää täynnä. Jyrki sanoi mulle,  tästä Harri myös pidät, tapasin myös keikalla PAT BOONEN ....joo...muistuu mieleen Speedy Gonzales kappale 1964 levytetty....tää on nyt ihan Back to Sixties....Olipa hauska taas muutaman kuukauden jälkeen tavata ja kuulla tarinoita maailmalta ja ollaanha me aika nuoria näihin viihde igoneihin verrattuna....torstai on toivoa täynnä....

 

VIRTUAALISTA VARJONYRKKEILYÄ

 TARINOITA VARJONYRKKEILLEN 

 13.8.2024 Tiistai aamupäivä. Tuulimäen Boxingsalilla käyty treenaamassa tämän syyskauden kuudes treeni. Olen pääsemässä alkuun, mutta paljon on työtä edessä ennenkuin olen taas siinä normaalissa treenikunnossa. Se viime kevään ja kesän paussi verotti normaalia pohjakuntoani. Se vieläkö pystyn palautumaan siihen 12-16 erän harjoituksiini jää sitten nähtäväksi. Se on nyt kuitenkin tavoite no1, hmm ja taitaa olla ainoakin? Ai niin se painon alentaminen myös normaaliin seitsemän kilon nousun pudottaminen vuoden loppuun mennessä. Oh, siinäpä onkin taas urakkaa näin vanhalle miehelle. Mutta yks juttu mun täytyy kertoa. Kun tulen treeneistä, olen käynnyt suihkussa laitan jotain CD-levyä soimaan, istun miesluolassani tuolilleni, laitan silmät kiinni ja annan itseni leijua jonnekkin ajattomaan aikaan. En ole nuori mutta en vanhakaan. Nyt muutama päivä sitten osui käteeni ihan SUPER hyvä CD levy JERRY WILLIAMS Early Recordings tupla CD, jonka aikoinaan toi mulle JYRKI HÄMÄLÄINEN Boxing Centeriin 1990 luvun alussa siis reilusti yli 30 vuotta sitten....AH, kuinka SUPER hyvä on tää CD....ei ihme että JERRY WILLIAMSIA sanottiin Skandinavian Rock and Roll Kuninkaaksi...Olen nähnyt JERRYN hienoja Show spektaakkeleja hyvin monia hänen viimeisinä elinvuosinaan Tukholmassa ja Göteborgissa. Ja nyt kuunnellessani tätä CD levyä olen edelleen haltioissani....leijun jonnekkin ajattomaan....SUPER hyvä.....

Tässä samalla osui tarinaa vähän aikaisemmalta päivältä......

4.4.2020 Hyvää viikonloppua ja lauantaipäivää. Nyt tää aamu on lähteny hyvin laiskasti käyntiin, oon juonnu kahvia, katsonut boxingia taltioiduista linkeistä ja koittanut myös miettiä mistä sitä ruokaa voisi noutaa esimerkiksi nepalilaista? Netti tuntuu olevan täynnä kotiinkuljetusta, ihmeellistä, mutta mistä sitä voi noutaa ei vielä selvinnyt mulle. Tää on selvästi tälläistä VARJONYRKKEILYÄ nyt! ARI PESONEN lähetti mulle meilissä hienoja kuvakäsiteltyjä kuvia (boxing kuvia) ei tämä tässä ei ole kuva käsitelty. Se on ihan aito ajalta, jolloin Tuulimäen boxingsali oli vielä auki ja kävin treenaamassa. Tääkin alkaa kohta siirtyämään jo silloin ennen osastolle!

Se mikä on ihan tätä päivää on karaoketaiteilija RIPA HEMPPAN syntymäpäivä tänään. Mikähän laulu olisi tänään sopiva laulettavaksi noin karaoke taiteilijalle...hmm...RIPA mites olis MUA ONNITELKAA.... CLIFF RICHARD.han lauloi sen englanniksi CONGRATULATIONS! Ja peukuttaa toki voi myös Facebookissa (oikealla kuvassa) RIPA HEMPALLE. Täytyy nyt koittaa päästä jotenkin mukaan tähän lauantaipäivään ja lähteä etsimään ruokaa?

VIRTUAALISTA VARJONYRKKEILYÄ

TARINOITA VARJONYRKKEILLEN

 11.8.2024 Sunnuntaipäivää ystävät tai siis te kaksi jotka seuraatte blogijuttujani? Niin kysymysmerkki tarkoittaa etten ole suinkaan varma ja tietoinen seuraako kukaan ja lukeeko kukaan näitä kirjoituksiani ja tarinoita tästä nykyisestä elämänkulusta? No kirjoitan näitä juttujani inostuksestani kirjoittaa ja samalla seuraan 77-vuotista elämääni ja koitan luoda sille jonkinlaisen merkityksen. Eilen oltiin Korjaamolla kuuntelemassa ERJA LYYTISTÄ joka on saannut kansainvälistä huomioita ja arvostusta kitaristina ja laulajana sekä musiikintekijänä. Ja taitava hän olikin. Tänään Olympialaiset saavat taas päätöksensä ja upeat ovat olleet. Hyvä Pariisi. Ensi viikolla jatkuu taas taisteluni vanhuutta vastaan Tuulimäen Boxingsalilla ja olen saannut alun ja ensmmäiset viisi treeniä tämän syyskauden 2024 treenikaudesta, jotan 70 olisi vielä vuoden loppuun edessä, jotta tavoittaisin asettamani tavoitteeni. Jotain tavoitteitahan ihmisella pitää olla vaikka oot 77 vuotias....Tässä samalla yksi vanhempi blogijuttu.....

3.4.2020 Hyvää huomenta on perjantai. Kevätkin peruutettu tänään. Lunta on tullut parkkikselle. Korona ei ole vielä väistänyt. Uutiset ovat edelleen täynnä ikäviä tietoja siitä. Sää ennuste kuitenkin lupasi viikonlopuksi hyvää ulkoilusäätä. No näillä tiedoilla lähdenkin sitten taas tähän päivään, joka käsittää kävelyä MILON kanssa (tyttären dogi) Mellstenin Paratiisirannassa ja muuten oleilua kotosalla vaikka vanhoja vinyylilevyjä kuunnellen.

Tänään viettää syntymäpäiväänsä nuorimies ja radiosuosikki juontajani ja musiikki ammattilainen SALSA SINISALO jolle kuvassa annoin kerran 60-luvusta kertovaa kirjallisuutta, mutta SALSA sanoi ettei ollut sellaisesta aikakaudesta kuullutkaan, on sen verran vanhaa tietoa näin nuorelle! Koitin kertoa ELVIKSESTÄ ja JOHNNY HALLYDAYSTA, niistä SALSA oli kyllä kuullut. Nythän SALSA on Radio Kasarin juontajana jossa soitetaan 80-luvun musiikkia...hmm...Disco-aikaa...olihan sekin hienoa! Haluan kuitenkin välittää lämpimät syntymäpäivä ONNITTELUT SALSALLE....

VIRTUAALISTA VARJONYRKKEILYÄ

TARINOITA VARJONYRKKEILLEN

 7.8.2024 Tänään Tuulimäen Boxingsalilla neljäs syyskauden 2024 treeni ja nyt tuntui oikeastaan vähän toivekkaalta ja hiukan niinkuin treenin pitää tuntuakin, mutta vain hiukan sillä harjoittelen vain 8 erän harjoituksia nyt ensimmäiset 20. kertaa. Jos kaikki on OK. lisään erän seuraavaan 20. kertaan. No pikkuhiljaa eteenpäin. Niin tämä on taistelua vanhuutta vastaan jossa meinaa tulla rajat vastaan ja välillä jotain pientä joka estää treenaamisen. Enkä tarkoita nyt lomamatkoja ja Rock and Roll elämää, jotka tietenkin vievät joskus päiviä suunnittelmistani treenipäivistä, mutta joo, tuttu lause, pakko joustaa....perjantaina seuraava treenipäivä....tässä samalla myös vähän vanhempi blogijuttu piristämään tätä muuten tylsää raporttiani tästä päivästä......

2.4.2020 Torstai on toivoa täynnä? Joo kyllä me tätä toivoa nyt tarvitaan ihan jokainen päivä! Niin toivottomalta kuulostaa ja näyttää uutiset tänä päivänä. Kaikki on peruutettu, kaikkea on siirretty eteenpäin toistaiseksi. Ainoa mitä en eilen itse siirtänyt oli KESÄLEIRINI alku, johon lähdin ehkä muistaen kuinka nuorena aina harjoiitelin kesät ulkona, varjonyrkkeillen, säkkiä lyöden, sparraten, kiviä työnnellen ja jumpaten...mutta huh huh...aika on mennyt ohitseni...aloitin siis täydellä innostuksella tehden jumppaliikkeitäkin mitä en ole tehnyt kymmeniin vuosiin, varjonyrkkeilin vauhdilla, otin vaivaloisesti spurtteja, mitä nyt pystyin ja TÄNÄÄN paikat on kipeänä. On pakko pitää välipäivää, ulkoiluttaa vaan tyttöni dogia MILOA ja kävellä merenrantaa rauhallisesti, niin kuin ikääntyneen täytyy tehdäkkin. Mitä ihmettä luulinkaan? No onneksi leirin pituus on viisi kuukautta, joten ehdin kuntoutua ainakin vähän....SIIS IHAN VÄHÄN...no katsoaan sitten elokuun lopussa missä mennään?
Hymyilyttää tälläinen juttu jostain 80-luvulta....

   JOO...silloin oli vielä kunnossa....vaikka aktiiviajasta olikin jo kymmenen vuotta.

Iltapäivällä soitti minulle viihdepiireissä nykyisin "Eversti Parkeriksi" kutsuttu PERTTI PAJUNEN, joka on viihteen intohimoinen seuraaja ja harvoin on viihdetilaisuutta ettei "Eversti Parker" olisi paikalla tai saattaa hän olla jopa esiintymislavalla jos legendaarinen KAIKUVAARA bändi esiintyy, niin hänet saattaa nähdä bongo rumpuja rummuttamassa. Hänestä voisi kirjoittaa tässä pienen kirjankin verran, joten joudun nyt missaamaan paljon tarinoita, mutta kun sanotaan että kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, niin käytän tilaisuutta
hyväkseni....

              Tässä ollaan lähdössä Lontooseen Rock and Roll valokuvaaja MASA von ELM,                                                                           minä ja PERTTI PAJUNEN

 Tässä ollaankin sitten Lontoossa Elviksen konsertissa PERTTI PAJUNEN, MASA von ELM ja minä

Välillä ollaan käyty Tukholmassa JERRY WILLIAMS SHOWTA katsomassa ja siihen on kuulunut                     tietysti hienot Rock and Roll illalliset "Eversti Parkerin tapaan"!

   Maailman kansalaisena "Eversti Parker" tietää parhaat ja suosituimmat ruokapaikat mistä saa                                               parhaat Rock and Roll hampurilaisateriat!

Näitä tarinoita maailmalta kyllä riittäisi ja nyt kun elämme aikajaksoa, missä kaikki on peruttu, kaikki paikat ovat kiinni eikä tulevasta ole varmuutta, niin kyllä nämä nousevat aina vain suurempaan arvoonsa ja saavat toivomaan, jos vielä joskus? Niin "Eversti Parker" PERTTI PAJUNEN siis soitti miten voin. Kiitos soitosta, kaikki toistaiseksi hyvin. Viiden kuukauden KESÄLEIRI treenaaminen siis aloitettu, hiukan pienellä shokilla, en olekkaan enään nuori ja kovakuntoinen? Sovimme kuitenkin PERAN kanssa, että kahvitellaan joku päivä jossakin merenrannassa, muutaman metrin päässä toisistamme, kahvia termarista ja kyllähän PRINCES-tårtat pitää jostakin hommata, niin kuin tässä kuvassakin Tukholman suosituimmassa kuninkaallisessa kahvilassa! Joten näin on taas yksi päivä karanteenissa oltu ja vain mieli on hiukan retkeilyt! Kiitos "Eversti Parker"!!!