VARJONYRKKEILYÄ Harrin Kehäkulmasta

 

Tänään oli taas yksi kaihoisa päivä jolloin oli vaikeaa välttyä kyyneleiltä. Ystävä jonka kanssa olen kokenut niin monia hienoja hetkiä, tapaamisia, yhteisiä juttuja kymmenien vuosien ajalta. Jonka kanssa olemme jakaneet toisillemme ystävyyttä, kaveruutta aikoinaan monilla tavoin monissa tilaisuuksissa. Ja kun Muruni kanssa menimme ensi treiffeille, niin vein hänet Tapani Kansan konserttiin Vanhalle Ylioppilastalolle. Viime kesänä kävimme Kotkassa tapaamassa Tapsaa ja Ninaa. Ajelimme Kotkaa Tapsan kertoilessa missä oli käynnyt koulua, näytti mielipaikkoja Kotkasta ja sen lähiympäristöstä. Kävimme Tapsan kotona ja hän vei meidät syömään yhteen hienoon satamassa olevaan ravintolaan ja sen illan aikana tuntui kuin kymmenet vuodet olisivat taas sulanneet pois ja oltiin nuoria....tässä minun muistokirjoitukseni Tapsalle: TAPANI YSTÄVÄMME. ME TAVATTIIN 1967 JA YSTÄVYSTYIMME. TAPASIMME TOISIAMME PALJON. NIIN PALJON MAHTUI NOIHIN KYMMENIIN VUOSIIN YHTEISIÄ JUTTUJA, ETTÄ NIITÄ ON VAIKEAA TÄSSÄ KERTOILEMAAN, MUTTA YKSI JUTTU 

NÄISTÄ RUNSAISTA TAPAHTUMISTA JUONTAA SIIHEN KUINKA SINULLA OLI TAPANA TUODA MINULLE UUSIN VINYYLI LEVYSI JA KERRAN TOIT YHDEN JOSSA OLI OMISTUSKIRJOITUS RAIJALLE JA HARRILLE "MEILLÄ ON PAIKKA SYDÄMISSÄMME" SYYSKUUN 5. 1987 TAPANI 

Tänään saatoimme Tapanin hyvin kauniissa tilaisuudessa Tapanin omaisten ja ystävien kanssa hänen Taivasmatkalleen ja Tapani jää sydämiimme elämään, muistoihin ja tietysti tulen muistamaan hänet huikeana ja mestarillisena laulajana jonka keikkoja minulla oli ilo kuulla ja nähdä jopa kymmeniä alkaen sieltä 1967. On kuitenkin vaikeaa ymmärtää ja hyväksyä tämän maanpäällisen elämän loppua....voin muistaa lämmöllä ja rakkaudella ystävää ja ehkä, kenties

me tapaamme vielä joskus? Tämähän on ajatus joka aina välillä nousee esiin joissakin puheissa kuoleman jälkeisestä elämästä....mistä sitä tietää ei ole kukkaan vielä sitä tullut kertomaan...KENTIES...KENTIES....Kiitos NINA että saimme olla mukana oli ihana hieno ja tunteellinen tilaisuus,,,,halaus sinulle niin Raijalta kuin minulta...ollaan yhteydessä....

VARJONYRKKEILYÄ Harrin Kehäkulmasta

 

VARJONYRKKEILYÄ Harrin Kehäkulmasta

 

Eilen oli päivä jolloin jätimme KARI MEROSELLE hyvästit Ruskeasannan  hautausmaalla. Kun tapasin ennen sitä KARIN veljet RISTON ja ERKIN oikeastaan pitkästä aikaa tunsin tämän päivän saanneen vuosikymmenien muistot takaisin tähän päivään. En voinnut myöskään välttyä kyyneleiltä ja liikutukselta laskiessani ruusun Karin haudalla ja lukiessani korttiin kirjoittamani kirjoituksen. Tunsin todella ikävää nuoruuden läheinen ystävä ja nyrkkeilykaverini on poissa tästä elämästä, mutta ei todellakaan muistoista. Kuvassa ollaan ANSSI PERÄJOEN kanssa, joka on nuoremman polven mestarinyrkkeilijöitä ja tämän päivän arvosettu kansainvälinen huippu tuomari edelleen kiristettyjen köysien maailmassa maailman kehissä. Hautauksen jälkeen menimme KARIN muistotilaisuuteen, joka oli myös hieno ja liikuttava. KARIN lapset olivat koostaneet sellaisen kuvakavalkaadin KARIN elämästä ja niissä nyrkkeilyajan kuvissa oli paljon kuvia missä minä olin mukana. Muistelin myös KARIA siellä ja oli vaikea olla liikuttumatta. Oli hieno koskettava kaunis muistotilaisuus KARIN omaisten kanssa. Katselin kuvia joita projektori valaisi seinälle, kuvat olivat KARIN albumista ja oli paljon kuvia meistä joita en ollut koskaan nähnyt, mutta ne hetket monissa kuvissa siinä silmänräpäyksessä muistuivat monesti mieleeni....onhan se hienoa...muistoja...muistoja...vielä kerran R.I.P. KARI "Pikku-Marciano" MERONEN oli hienoa että sain olla mukana kiitokset KARIN omaiset ja RISTO ja ERKKI MERONEN oli ihanaa nähdä myös teitä....