tiistai 27. elokuuta 2024

Tarinaa HARRIN KEHÄKULMASTA/4

Minä ja PENTTI POITTINEN harjoittelemassa Stadikalla 
Oli syyskuu 1960, kun ensi kerran menin harjoitussalille. Tarkoituksena oli, että alkaisin hiukan miehistyä ja oppisin puolustamaan itseäni. Olin silloin 13-vuotias ja 40 kiloa painava pojannaskali. Luulen, että tähän päivään päättyi myös lapsuuteni. Tästä päivästä lähtien elin täysin nyrkkeilylle. Iltarukouksissani rukoilin kahta asiaa: TEE MINUSTA HYVÄ NYRKKEILIJÄ JA HYVÄ IHMINEN. Ensimmäiset harjoitukset tapahtuivat Eerikinkadun harjoitussalilla, jossa samoina päivinä aloitti painiharjoituksiaan samanikäinen kaverini nimeltään CAJ MALMBERG, josta tulikin tulevina vuosina yksi painimme kovista nimistä. Aloin harjoittelemaan myös Stadionilla Viipurin Nyrkkeilijöiden harjoituksissa. Nyrkkeilysalin fiilinkiin kuuluu, kun astut sinne ovesta sisään, ensin nenääsi tuleva voimakas hien tuoksu, hiekkasäkin paukahdukset, päärynäpallon nopea naputus, hyppynarun rytmikkäät napsahdukset ja kehässä varjonyrkkeilevien kavereiden tuhina. Tämä kaikki saa sinut jollain tavoin siirtymään aivan erikoislaatuiseen maailmaan. Varsinkin nuori poika mennessään ensi kertaa tälläiselle salille on haltioissaan nähdessään voimakkaita ja nopeita nyrkkeilijöitä harjoitustouhuissaan.

Vasemmalla RISTO ja KARI MERONEN, kehätuomarina REINO KUUSELA
valvomassa ottelemista. Oikealla minä ja PENTTI POITTINEN
Näin kävi minullekin. Ensimmäisenä kahtena päivänä isä opetti minulle 
nyrkkeilyasentoa ja kuinka siitä lyödään vasenta ja oikeaa suoraa. Harjoittelin myös muutaman erän hiekkasäkin kanssa ja sain tietysti käteni aroiksi ja siitä olinkin hyvin ylpeä ja onnellinen. Onnellisuus käsien kipeytymisestä kyllä sitten vuosien päästä katosi ja muuttui tuskaksi ja suureksi huoleksi, kuinka saada kädet aina seuraavaksi päiväksi harjoituskuntoon. Näin alkoi nyrkkeilyurani ja harjoituksista tuli päivittäinen ohjelma viisi kertaa viikossa kello viisi iltapäivällä salille, lauantaina vapaapäivä ja sunnuntaina isän kanssa kävelimme yhdessä parin-kolmen tunnin lenkin jutellen nyrkkeilystä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti