VARJONYRKKEILYÄ Harrin Kehäkulmasta

5.2.2025 Voi ei, ulkona on satanut lunta. Se ei tietenkään ole mitään ihmeellistä vaan odotettua onhan vielä vasta helmikuun alku. Sitä vaan kun on juuri ollut pari viikkoa Kanarialla auringonpaisteessa ja lämpimässä olisi toivonut nyt jo kevään alkua. No ei auta. Huomenna on kuitenkin jotain joka on jo perinteellistä meidän väillä. Nimittäin ESA HEINOSEN kanssa  joka on ihan nuoruuden kaverini ja oli HJK:n ja futismaajoukkueemmekin  monivuotinen huoltaja ja jonka kanssa Chicosissa käydään kuukausilounaalla, vaihdetaan kuukauden kuulumisia, futiksesta ja elämästä tänä päivänä. Tuoko TEEMU PUKKI joka nyt siirtyi takaisin Suomeen HJK:lle mestaruuden Veikkausliigassa tulevalla kaudella? Täytyypä kysyä ESALTA mitä mieltä hän on asiasta? 

                              Tässä vähän tarinaa HARRIN KEHÄKULMASTA No3

Olin lapsesta saakka esimerkiksi Messuhallissa katsomassa isäni mukana nyrkkeilyä ja tässä yksi suosikkini PENTTI KONTULA. Hän oli suuri suosikki minulle ja tässä hän oli voittanut juuri Suomen mestaruuden ja jäännyt katselemaan otteluja kanssani. Muistan kuinka aina PENAN ottelujen jälkeen mentiin isäni kanssa alas pukuhuoneeseen vanhassa Messuhallissa. Sain häneltä aina appelsiinin. Yksi kerta kävi näin, maaottelumatsin jälkeen, kun PENA oli hävinnyt ottelunsa ja mentiin taas alas pukuhuoneeseen, niin olin varma, etten nyt saa appelsiinia, näin tappion jälkeen? Ja muutenkin tuntui vaikealta mennä häviön jälkeen moikkaamaan sankariani. Mutta ei hätää, iloinen PENTTI KONTULA, kehäsankarini hymyili ja halasi minua sekä antoi sen appelsiinin...ensimmäinen tappion kokeminen nyrkkeilyssä, joka kirpaisi!