VARJONYRKKEILYÄ Harrin Kehäkulmasta

Tänään on vaikeaa välttyä kyyneleistä, muistoista sieltä 60-luvun alusta saakka, kun näin että KARI MERONEN on kuollut. Me tapasimme stadionillla nyrkkeilysalilla silloin 1960. Aika pian ystävystyimme ja oltiin 13 vuotiaita ja päätettiin keskenämme, että 17 vuotiaina voitamme ensi kerran niesten Suomen mestaruuden, kun ikämme sallii meidän mukaan menon kisoihin. Harjoittelimme paljon yhdessä, olimme leireillä yhdessä, nyrkkeilymatkoilla yhdessä, armeijassa yhdessä ja jaoimme jopa huoneen yhdessä. Kannustimme ja lohdutimme toisiamme ja ennen kaikkea meillä oli ILO läsnä. Annoin jossakin vaiheessa Karille lempinimen PIKKU MARCIANO....Sanotaan että kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa...muistan sinua KARI sydämessäni, tunnen tietysti suurta surua, mutta lepää rauhassa.....ILO sinun ystävyydestäsi siellä nyrkkeilymaailmassa ja muistoissa ELÄÄ...R.I.P "PIKKU MARCIANO"  KARI MERONEN