Tänään aamulla kävin säilyttämässä tuntumaa nyrkkeilyyn treenaamalla treenini. Aurinkoinen päivä sai taas viettämään jonkun ajan partsilla musiikkia kuunellen ja kirjaa lukien. Huomenna lähdetään pariksi päiväksi Turkuun ja tutustumaan uudistettuun Hamburger Börsiin. Välillä kun luen näitä aikaisempia blogijuttujani joita en ole lukenut kirjoittamisen jälkeen hämmästyn itsekkin tapaamisista ja kohtaamisista ystävien kanssa milloin missäkin. Mutta myös joku juttu saattaa tuoda haikeutta, kun kirjoituksessa oleva ihminen on poismennyt ja siirtynyt taivaallisiin kehiin. Nyt tässä 2005 kirjoitetussa jutussa kerron otsikolla LEIJONA MIEHEKSI yhdestä tärkeästä, kovin merkittävästä ja läheisestä ystävästä ja jopa työnantajasta.....
2005 kirjoitettua.... LEIJONA MIEHEKSI! Olen jälleen aamukahvilla ja croisantilla cafe Javassa. Aamutreenit on pidetty. Tänään piti olla aurinkoinen päivä, jonka lämpöasteet kohoaisivat jonnekin 14 asteen nurkille. Taivas on nyt kuitenkin harmaan pilviverhon peitossa, Lieventääkseni auringotonta päivää lähden kävelemään vanhaa "demoien karkoitus" reittiäni, eli Espaa pitkin kohti Kauppatoria ja aivan kuin perinteitä noudattaen vastaani kävelee jälleen pitkänhuiskeassa tyylikkyydessään entinen nyrkkeilyoppilaani JARMO "Piiskansivallus" ELLONEN hymyilevässä persoonassaan. Vaihdamme kuulumisia. Jarmo voi hyvin, ja hänen perheensä myös. ERIK hänen vanhin poikansa on jo 15 vuotias ja 180 cm pitkä! Pelaa koripalloa HKT:ssä. Vasta vähän aikaa sittenhän mä vein nyrkkeilyhanskat Naistenklinikalle, kun ERIK oli syntynyt ELLOSILLE! HKT:stä nousee mieleeni HKT:n hieno joukkue 70-luvulta. TEIJO FINNEMAN, PERTTI LAANTI ja heidän jenkkivahvistuksensa WAYNE THOMLINSSON, Mitähän WAYNELLEKIN kuuluu? Elämä on täynnä jänniä ja mielenkiintoisia aikajaksoja, ihmisiä ja kohtaamisia. Tälläiset ihmiset niinkuin JARMO ELLONEN antavat uskoa elämään ja sen tarkoituksen mukaisuuteen! Laitoinkin sen tapaamisemme kunniaksi PAUL ANKAN soimaan Walkmanniini, laulamaan tunnelmallisia kappaleitaan. Kävelen ohi Kauppatorin, ohi Olympialaiturin, ohi Ursulan, jonka jälkeen istahdan hetkeksi katselemaan Suomenlinnaa ja merta. Viestin merkkiääni tai lähinnä kännykkäni värinähälytys havahdutaa mut pois haavemaailmastani. MARKUS TILGMANN lähettää viestin, voisimmeko tänään tai huomenna juoda kahvit ja tavata toisemme? Soitin Markukselle, että olen kävelemässä kohti CARUSELLIA, tavataanko siellä tunnin päästä? Carusellissa juteltiin pitkä tovi Markuksen kanssa maailman menosta ja samalla sovittiin treenien aloittamisesta huomenaamuna kello 8.00 Kisahallissa. Iltapäivällä kypsyi päätös, että familia Piitulainen lähtee myös huomenna Vappuristeilylle Tukholmaan! Sillä Hylje-laivalla, niinkuin Jessica tyttöni totesi. Huomenna olisikin kiire päivä! Mutta eiköhän me kaikki ehditä satamaan, ennenkuin laiva lähtee? Seuraavana päivänä perjantaiaamuna olikin sitten kevättä enteilevä ilma. Aurinko paistaa, poutapilvien peittäessä sen hetkeksi, mutta onneksi vain hetkeksi. Meri edessäni on aivan peilityyni ja istun cafe Merenneidon terassilla aamupalalla. Olen ollut stadissa, Kisahallissa pitämässä ensimmäisen nyrkkeilytunnin Markus Tilgmannille. Ja hyvin lähti homma toimimaan. Entisenä amerikkalaisen jalkapallon pelaajana Markus on selvästi liikunnallisesti lahjakas. Hän on kuitenkin toipumassa selkäleikkauksesta, joten kunnon ja nyrkkeilytekniikan rakentaminen täytyy tehdä maltilla. Iltapäivällä otin sitten Jessica-tyttöni mukaan yliopistolle "apuvalmentajaksi", sillä sieltä mennään sitten suoraan laivarantaan ja lähdetään Vappuristeilylle Tukholmaan. Seuraavana aamuna päivä alkoikin loistavasti hyvin runsaalla aamiaisella, jonka jälkeen siirryimme pilvettömän taivaan alle kannelle nauttimaan auringosta ja Tukholman huikeista saaristomaisemista. Siihen ei kyllästy koskaan! Hyvä avaus päivälle! Koko familia Piitulainen yhdessä! Tukholmaan saapuessamme kävelimme laivalta kaupungille Östermalmstorgetin kautta, käytiin tietty SALUT HALLENISSA tuhannen ja yhden yön herkkubasaarissa! Käveltiin Storaplanin upean ostoskeskuksen läpi Kungsgatanille ja sitä kävellesämme huomasin AMBASSADÖRIN ravintolan, missä oli ensimmäisen ammattinyrkkeily otteluni punnitustilaisuus, oli muuttunut ja nimi oli nyt toinen ikkunoissa. Kauanhan se siinä oli ollutkin. Tultiin Hötorgetille, siitä Galleriaan ja sen uusitun ja laajennetun luxus.ostoskeskuksen läpi Drottningsgatanille kahville. Istuskelin siinä yksikseni tunnin pari muun perheen käydessä tavarataloissa ja putiikeissa. Kävimme vielä pizzalla vanhassa kaupungissa, otimme taxin ja hurautimme laivarantaan. Oli aika lähteä kotimatkalle. Ja voi hitto, kun tulimme sunnuntai aamuna kotiin takaisin, kävin vaa´alla, olin huhtikuun aikana lihonnut? Painoni oli taas 98 kiloa! Tää mun laihdutuskuurinihan toimii ihan väärinpäin? No, mutta nyt se ALKAA! Ei korvapuusteja, ei jäätelöä, ei nameja...en voi jatkaa vesi herahtaa kielelleni! Tukhomasta ja Ruotsista tulee mieleeni tietysti BERTIL KNUTSSON, INGEMAR JOHANSSON, BOSSE HÖGBERG ja monet muut ystävät ja tutut boxingista ja Göteborg, josta sainkin muutama päivä sitten ihanalta TARJA BROWN-LEHTISELTÄ sähköpostia ja hän kyseli kuulumisia ja vointia sekä kertoi BERTILIN olevan maailman ympäri matkallaan bisnestä tekemässä. HONG KONG, AUSTRALIA ja KIINASSA piipahtaessaaan, osti sieltä huonekalutehtaan valmistamaan pelipöytiä ja huonekaluja maailman pelikasinoihin. Uskomaton 70-vuotias, energiaa riittää! Sitten kuulin hauskan jutun, BERTILIN viimeisin ravihevonen oli saannut nimekseen RAIJA (Muruni etunimi)! Lähetin Tarjalle meilin ja pyysin kertomaan BERTILILLE, jos hommaan LEIJONAN, antaisin sen nimeksi BERTIL! On siinä LEIJONA MIEHEKSI!!! Niin syvällä sydämessäni nyrkkeily muistoineen ja läheisenä ystävänä! Palaan taas jonakin päivänä....
BERTIL KNUTSSON ja minä Göteborgissa 23.2.2012 katsomassa Jerry Williamsin showta sekä viettämässä hienoa iltaa muutaman muunkin ystävän kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti