17.6.2006 Hyvät naiset ja herrat, tänään VIRTUAL BOXINGSTARIN erikoisvieraana on ainutlaatuinen ja voittamaton, extra sympaattinen 74 kiloinen 179cm nyrkkeilyinnostunut ystäväni jo vuosien takaa....ERKKI PUUMALAINEN. Hän on levy-yhtiön pomo, joka on syntymyt 16.2.1952 Helsingissä ja työskentelee tänään ja edelleen musiikkialalla POPTORIN toimitusjohtajana. Omien sanojensa mukaisesti "Huvimestarina" Helsingin Malmilla. Avustajat kehästä...ERKKI PUUMALAINEN ; Boxing is my life, näin voisin kuvailla suhdettani nyrkkeilyyn. Neljän veljeksen katraan nuorimpana joutui vääjäämättä alakynteen ja Malmi-Tapanila-Puistola akselin ristiriidoissa toden totta sanan säilä suli käteen 60-luvun nuorisokulttuurissa. Niinpä VALTOSEN AIKKU ja muutamat isommat sedät saivat helposti houkuteltua yhden nuoren kadulta liikunnan pariin. Treenit olivat kovia, mutta miehet vielä kovempia. Ehdin maistella jopa AHLBERGIN BRYNKAN ja HUHTALAN MASAN nyrkkeilyä, ennen kuin viimein armeija katkaisi kuntohuipun. Sielläkin sain lajista maximihyödyn, Palvelin rantapyssyä jonka varuskunnat olivat linnakesaarilla. Näin ollen lomat olivat harvinaista herkkua. Rannikkotykistön RUK oli kuitenkin Santahaminassa, joten sieltä lomalle lähtö oli mahdollista, joskaan ei nykyisen lailla. Riistin itselleni etuoikeuden joka ilta lomaan pyytämältä seuramme sihteriltä "vinopää" ANDERSINILTA todistusta, että nyrkkeilyharjoitukseni tähtää Suomen huipulle. Armeija on aina tykännyt tappelijoista, joten lomat tulivat kuin Manulle illallinen. Tosin salille en juurikaan ehtinyt. En myöskään koskaan hakenut kilpailukirjaa, sillä tarkoituksenihan oli vaan pärjätä "arjessa". Siltäkin osin homma meni pipariksi. Kun kaverit kuulivat, että olin alkanut treenaamaan, kukaan ei uskaltanut enää haastaa minua. Voin siis sanoa, että ne kymmenet litrat hikeä, jota tämä jalo laji on minusta valuttanut, ovat menneet hukkaan. Eipä vainenkaan, sillä kyllä tämän lajin henkiset opit ovat todella olleet tarpeen maailmassa, jota kohti mentiin ja mennään edelleen. Olin iloinen tavatessani 80-luvun alussa PIITULAISEN HARRIN ja saatoin taas alkaa elämään nyrkkeilypiireissä vaikkakin ansiotta. Ensin meillä oli pikku bisnes intressejä, mutta myöhemmin sain tilaisuuden maistella BOXING CENTERIN makeaa seuraelämää ja tutustua hienoihin ihmisiin. Tänä päivänä nyrkkeily on minulle säkki autotallissa ja päivittäistä kevyttä jumppaa, sillä rikoin välilevyni väärällä painojen nostamisella, enkä ole uskaltanut vielä aloittaa kropan kiertoliikkeitä. Mieli tekee aina, joten pidä paikkaa Harri.......ERKKI PUUMALAINEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti