22.6.2006 Hyvät Naiset ja Herrat tänään minulla on ilo esitellä VIRTUAL BOXINGSTARIN kehänurkkauksessa erikoisvieraana ainutlaatuinen, voittamaton, sympaattinen ja elämän iloinen nyrkkeilyinnostunut ja ystäväni Kuopion Riennon kasvatti ja nyrkkeilijä toisessa polvessa....MARKKU PIRINEN! Tämä ex-nyrkkeilijä sekä lääketieteen tohtori, Eurosportin nyrkkeilykommentaattori, ammattinyrkkeilytallin STEEL RINGIN manageri ja promoottori sekä nyrkkeilyvalmentaja. Hän on syntynyt Kuopiossa 25.6.1858. Avustajat kehästä....Kuopion Riennon kasvatti...MARKKU PIRINEN!!! JO ÄIDINMAIDOSSA NYRKKEILYÄ. Olen nyt pian 48-vuotias mies, jolle nyrkkeilyn maailma on tuonnut paljon. Niin paljon, että olen sille kiitollinen varmasti päivieni päättymiseen saakka. Mutta nyrkkeily ei ole koko elämä - elämä vain on nyrkkeilyä kehässä, jonka nimi on maailma! Välttämättä en halua aina olla voittajan puolella vaan haluan jakaa myös häviämisen tunteen. Nyrkkeily ja tappio opettaa nimittäin nöyryyttä ja nöyryys taas opettaa elämään. Paras nyrkkeilykokemukseni liittyy nuoruuteen, kun ottelin Kuopion Riennon väreissä. Äitini ASTRID on aina ollut nyrkkeilyfani ja hänen mielestään miehille sopiva urheilulaji on parhaasta päästä juuri nyrkkeily! Kun itse aloin otella, niin äitini aina varoitti minua lyömästä suloisen näköistä poikaa päähän vaan käski minua moksia poikaa mieluummin turvallisesti vartaloon. Kun noudatin neuvoa kunnon pojan lailla äitini ohjeita, niin ensi erätauon aikana kuului ringsidestä äitini huolestunut huuto; SAA SITÄ POIKAA MARRKKU VÄHÄN LYÖDÄ LEUKAAKIN...! Ilman nyrkkeilyä minusta tuskin olisi koskaan tullut lääkäriäkään, sillä olin kuitenkin savolaispoikana varsin "elämälle herkkä". Nyrkkeily opetti minulle säännöllisyyttä, kurinalaisuutta, nöyryyttä ja luovuutta. Kehässä ei näet voi menestyä ilman pilkettä silmäkulmassakaan. Ja sitähän minulta kyllä löytyi! Ainoa harmi oli se, että harjoittelin aika alokasmaisesti ja oikeastaan koskaan nyrkkeilyurallani en ollut fyysisesti erikoisen hyvässä kunnossa. Nyrkkeilyvalmentajani MARTTI "Masa" JUVONEN oli tuohon aikaan melkein toinen isäni ja yhä edelleen ajattelen lämmöllä MASAA, hänen vaimoaan ANNAA, jonka pesemissä puhtaissa otteluasuissa saimme otella ja niitä hyviä nyrkkeily-ystäviäni joiden kanssa sain varttua. KOSOSEN YKÄ, SAVOLAISEN ARTOA, PEIPPOSEN JUSSIA, MARKKASEN veljeksiä RISTOA, JARIA ja HEIKKIÄ, VARISEN ATEA ja NATEA, OJAKANKAAN JOKKEA, MARKKION SIMAA, HARTIKAISEN KAKEA ja montaa muuta sekä tietysti nyt fyysisesti vanhaksi käynnyttä, mutta mieleltään yhä poikamaista isääni VEIJOA, joka opetti minulle nyrkkeilyn sisimmän salan - VÄISTÄMISEN LAHJAN! Myöhemmin olen pyrkinyt opettamaan kaikille nyrkkeilijöilleni tuota jälkimmäistä oppia enemmän kuin paljon, mutta se täytyy tunnustaa etteivät kaikki sitä taida väkisinkään oppia. Osa haluaa nimittäin niin paljon lyödä, että tulevat itsekin lopulta lyödyiksi. Olin nyrkkeilystä erossa melkein koko 80-luvun. Sekin oli hyvää ja tärkeää aikaa. Kun muutin pohjoisilta retkiltäni Kiiminkiin niin löysin nyrkkeilyn Kiimingin lukion salista uudelleen. Kun se sieltä taas löyty,i niin minä tiesin heti mikä minun tehtäväni oli, antaa nyrkkeilylle korkojen kanssa takaisin se, mitä olin siltä aikoinaan saannut. Sillä tiellä olen nyt! Nyrkkeily on siis nimenomaan oman aktiiviuran jälkeen antanut paljon, vaikka ehkä vaimoni KIRSTI ja tyttäreni TYTTI ja LOTTA jonkin verran asiasta toiseen suuntaan jupisevatkin. Mutta totuus on se, että nyrkkeilyn myötä olen saannut oman mielenrauhani takaisin. Pistareita pitämällä, säkkiä lyömällä ja valmennusta kehittämällä olen kyennyt paremmin myös sopeuttamaan oman arkityöni ja perhe-elämänikin. Jänskää on se, että poikani MATTEUS (13v.) tietää nyrkkeilystä varmaan enemmän kuin minä, vaikka itsekin tiedän aika paljon. Mutta poikani voisi tuosta vaan lähteä Tuplaan ja Kuittiin, jos sellainen kisa vielä olisi olemassa. Eli nyrkkeily PIRISTEN perheessä jatkuu jossain muodossa minunkin jälkeen. Geeneissä se jo on, epäilen. Minulla on nykyisin mahdollisuus kommentoida Eurosportille nyrkkeilyä. Teen sen mahdollisimman hyvin, sillä ymmärrän, että katsojat haluavat värikästä ja kiehtovaa ajanvietettä. Toivottavasti pystyn vastaamaan huutoon. Ammattinyrkkeilyn puolella minulla on mahdollisuus viedä muutamia ammattinyrkkeilijöitä eteenpäin STEEL RING tallin nimissä. Samalla voin viedä myös nyrkkeilyä iltojen myötä ihmisille. Olen taustavalmentajana myös OULUN TARMOSSA. Perinteisessä seurassa tehdään kovasti töitä huomisen eteen vaikkei menestys viime vuosina aivan superhyvä ole ollutkaan. Mutta aallonpohjan jälkeen tullaan varmasti aalllonharjallekin takaisin - siihen on uskominen! Eli työmaata nyrkkeilyn saralla riittää. Ja avoimmuuden tarvetta. Ja rehellisyyden tarvetta. Olen onnellinen mies! Minulla on mukava perhe, minulla on mielenkiintoinen työ, minulla on omalta tuntuvat harrastukset, nyrkkeily, kirjoittaminen ja laulujen tekeminen, perhokalastus, metsästys. Ja minulla on terveyttä. TERVEYS ja RAKKAUS OVAT KUITENKIN TÄRKKEIMMÄT!!! MARKKU PIRINEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti