Niin eilen illalla oltiin Munkkiniemen Kreivin SEPPO PUPUTIN kanssa Lohjan Laurentius-salissa TINOS-yhtyeen 60-vuotis juhlakonsertissa. Ja siitä on mun sanottava heti super hyvä ja herkullinen musiikillinen aikamatka alkaen vuodesta 1963 EMMA-biisillä ja sen jatkuessa BEATLEMANIA virukseen sairastuneille 60-luvun ihmisille. Jouduimme huomaamaan, että se virus ei ollut vieläkään helittänyt - nyt monien sykähdyttävien kappaleiden myötä. Ja muunmuassa konsertin toisesssa osassa missä oli LUMO SINFIS sinfonia orkesteri mukana Beatlesien ELEANOR RIGBY kappale oli hieno kokonaisuus sovituksineen. TINOS bändi on todella taitava ja loistava. HATE rummuissa Rock and Roll ja HATEN isoveli RONSKI Super, Super, Super kova Rock and Roll Man ja sai eilen Laurentius-salin "nuorison" huutamaan suoraa huutoa esittäessän muutaman Rock and Roll laulun. En tiedä voinko tarpeeksi kehua iltaa, TINOSTA ja sen bändin soittajia, esityksiä - 60 vuotta - pikä aika - KARI AULO Tinos-yhtyeen BOSS, elegantti herrasmies, ulkoisine habituksineen, loistava kitaristi, ei millään uskoisi sen tyylikkään liikemies habituksen takana löytyykin todellinen Rock and Rollia ja musiikkia rakastava monenlaiset visuaaliset ja show estraadiesityksiä hivelevät suunnitelijan taidot. On pakko ihailla. Kiitos KARI AULO oli taas kerran erinomainen SUPER ILTA! Etten sanoisi herkulinen.
Tässä vähän tarinaa Harrin Kehäkulmasta no 9
Nuorten sarjan kautta yleiseen sarjaan, Vuoden 1964 alkaessa siirryin nuorten sarjaan ja tavoitteeksi tuli nuorten Suomen mestaruus. Ensimmäisen nuorten sarjan ottelun kävin 2.2.1964 Joensuussa ja saavutin ensimmäisen voittoni sekä lehtiotsikot paikallisissa että pääkaupungin lehdissä: "HARRI PIITULAINEN PARAS JOENSUUN KEHÄSSÄ" Rakastuin tähän otsikointiin välittömästi ja ajattelin tästä lähtien ettei pelkkä voitto riittäisi vaan pyrkisin nyrkkeilemään niin hienosti, että olisin paras ja teknisin kaikista nyrkkeilijöistä. Lehtijuttujen teksteissä olin edelleenkin entisen mestarinyrkkeilijän YRJÖ PIITULAISEN Harri-poika. Ja näin aloin vähitellen nähdä myös negatiivisia asenteita nyrkkeilyssä. Ensiksi tietysti ihmisten odotus, että minäkin olisin jo mestarinyrkkeilijä nuoresta iästäni ja vähäisestä kokemuksesta huolimatta. Toiseksi olin ennakkosuosikki, jonka häviötä osa yleisöstä aina odotti tuoden sen esiin huudoin; "LYÖ SE POIKA ISÄNSÄ SYLIIN"...."ÄLÄ KUNNIOITA NIMIÄ, LEIPÄÄ SEKIN SYÖ"..... "EI SE MIKÄÄN OO, SILLÄHÄN ON VAAN FAIJANSA NIMI".... Ei niinkään urheilullisesti kasvattavia ja kannustavia asenteita....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti