VARJONYRKKEILYÄ HARRIN KEHÄKULMASTA/30

EM-kisamatkan jälkeen kesä sujui Lauttasaaressa harjoittelun merkeissä sparraten, hiekkasäkkiä lyöden ja kiviä työnnellen. HYMY-lehti teki jutun otsikolla "ISÄNSÄ POIKA" ja kertoi hyvin siististi nuoresta urheilijapojasta, josta saattaa vuosien kuluttua tulla vaikka mitä. Nyrkkeilyliitto jakoi minulle KEHÄN KULTAISEN HANSIKKAAN nyrkkeilyansioistani 1964-1965 ja kaikki oli muutenkin hyvin positiivista nyrkkeilyrintamalla, ja minä tunsin itseni varsin suureksi ja loistavaksi tähdeksi. Pieni muistutus kuolevaisuudesta oli taas tarpeen ja se tulikin muutama kuukausi myöhemmin syksyllä. Mutta nyt olemme vielä kesässä ja Harri Piitulainen markkinointishow pyöri täysillä....
Auttajanani ja opettajani toimi itse markkinointimestari PERTTI "Purtsi" PURHONEN, suuri ihanteeni. Hän oli myös loistava nyrkkeilijä, jolla oli ruudinkova räjähtävä oikea suora, tyylikäs, älykäs tapa nyrkkeillä sekä rohkeutta ja voitontahtoa vaikka muille jakaa. Tämän lisäksi PURTSI oli lämmin, avoin ja iloinen kaveri, joka halusi jakaa ilonsa ja ystävänsä muidenkin kanssa. Niinpä opin tuntemaan jo silloin valtavan määrän erilaisia mukavia ihmisiä PURTSIN seurassa, niin liike-  kuin show alaltakin. Olin otattanut itsestäni heti EM-kisojen jälkeen jo valmiiksi paidattoman tyylikuvan, koska silloin uskoin jo vuoden päästä alkavani ammattilaiseksi, "kun jo oon jo nyt näin hyvä". PURTSI huolehti heidän kirjapainostaan käsin, että tätä kuvaa oli minulla ainakin 1000 kappaletta jaettavaksi jokaisessa mahdollisessa ja mahdottomassa paikassa, ja tietenkin tämä PR-apu oli täysin ilmainen -  kuvaavaa PURTSIN halulle antaa nuorelle kaverille hyvää fiilinkiä. Lukemattomia kertoja saattoi PURTSI aivan yllättäen antaa minulle jopa silloisen urheiluautonsa Austin Spriten avaimet ja sanoa tarvitsevansa autoa vasta viiden tunnin kuluttua. Oli todella hieno tunne, kun nyrkkeilyihanteeni oli näin läheinen kaveri, ja vaikka kaikki vaikutteet, joita PURTSILTA omaksuin, eivät täysin sopineet nuorelle urheilijalle, ovat ne päivät ja hetket, joita olemme yhdessä näiden vuosien varella viettäneet, olleet ainutlaatuisia ja sydämeeni piirtyneet. Tapaamme PURTSIN kanssa aina silloin tällöin hänen poiketesa ravintolaani syömään tai sattumalta nyrkkeilykilpailuissa tai yhteisten ystävien luona. Tunnen aina suurta lämpöä ystävääni PURTSIA kohtaan ja toivon hänelle kaikkea hyvää!

PERTTI "Purtsi" PURHONEN ja minä

Tämän kesän 1965 aikana tapasin myös yhden Suomen suurimmista nyrkkeilylegendoista GEEBEEN...GUNNAR BÄRLUNDIN ensi kerran...vuosia myöhemmin oli minulla ilo tutustua paremminkin GEEBEE:hen jota muistan todella suurella kunnioituksella ja lämmöllä.

Kesällä oli faijalla tullut ristiriitoja Viipurin Nyrkkeilijöissä, jonka puheenjohtajana ja valmentajana hän oli jo useamman vuoden toiminut, ja hän katsoi parhaakseen vaihtaa seuraa ja siirtyä Helsingin Nyrkkeilyseuran valmentajaksi. Oli luonnollista, että minäkin siirryin edustamaan HNS:n perinteitä, kuitenkaan eroamatta Viipurin Nyrkkeilijöistä, johon minut oli jäseneksi merkitty jo 30.5.1947 eli samana päivänä kun synnyin.