perjantai 9. toukokuuta 2025

VARJONYRKKEILYÄ Harrin Kehäkulmasta

Hyvää lauantaiaamua. Aamu oli raikas muutaman asteen lämpötilalla, mutta kävin varjonyrkkeilemässä tuossa Toppelundin Areenalla auringon paistaessa ja siinä liikkuessani tuli lämminkin. Ei en kuitenkaan tuntenut nuorentuvani enkä tuntenut kuntoani sen kummemmaksi kuin aikaisempinakaan aamuina viime viikkoina. Mutta sitten kun olin käynnyt suihkusssa ja istuin tähän "miesluolani" tuolille ja otin yhden vinyylilevyn sieltä 60-70 luvulta, eilenhän ajattelin aloittaa taas kuuntelemaa näitä vinyylilevyjäni lävitse tämän kesän aikana ja sehän on kuin palkinto tullessani aamutreeneistäni. Tänään se levy oli taas DANNYN....

Vähän tarinaa Harrin Kehäkulmasta no32

Lensimme Tunisiaan Pariisin kautta, jossa viivyimme kuusi tuntia ja kävimme tietysti tutustumasa myös Eiffel-torniin. Illalla laskeuduttuamme Tunisin lentokentälle oli elämys valtava astuessani koneesta. Lentokenttä oli pimeä, sillä oli varsin myöhäinen ajankohta. Tunsin, kuinka lämmin Afrikan ilma nousi pitkin housunpunttejani, lintujen valtava sirkutus hämmästytti ja näin palmuja. Olin ensimmäistä kertaa Afrikassa ja yleensä etelässä ja olin nähnyt palmut vain postikorttien ja kirjojen kuvissa.
Fantastista. Olin haltioissani. Bussi vei meidät majapaikkaamme ja yritimme mennä nukkumaan, mutta minun oli usein yöllä noustava ja mentävä ulos talon terassille kuuntelemaan lintujen sirkutusta ja palmujen huminaa. Suunnittelin siinä Afrikan yössä kavereille stadiin tervehdykseksi lähetettävää runoa: "Siellä palmujen alla, kun lemmin tyttöä tummaa, ajattelin että siinä on jotain kummaa".... Yö oli todella ihmeellinen ja odottelin kärsimättömästi aamua nähdäkseni tämän kaiken valossa. Aamulla ja päivällä kaikki oli vielä ihmeellisempää....40 astetta lämpöä.
Tunisin loistava kaupunki, basaarit, loistohotellit, puistot ja rannat sekä kaupungin köyhä puoli kaikessa kurjuudessaan. Ihmiset, naiset huivi kasvojensa edessä, kauppiaat kadulla. Oli kuin olisin yhtäkkiä joutunut keskellä tuhannen ja yhden yön satuja. Unohdin täysin, että olin täällä nyrkkeilemässä enkä valtiovierailulla, toisin kuin valtakuntamme presidentti URHO KEKKONEN, jonka kävimme vastaanottamassa Tunisin lentokentällä hienossa paraatirivissä Suomen suurlähetystön kanssa. Oli punaista mattoa, torvisoittoa ja tervetuliaispuheita. Saimme samalla kutsun Suomen lähetystöön cocktail-tilaisuuteen....Kävimme Karthagon raunioilla ja läheisessä kylässä, jossa valmistettiin käsin afrikkalaisia matkamuistoesineitä kuten bongo-rumpuja, täytettyjä sisiliskoja ja taottuja teräslautasia, joita kaikkia tietenkin ostin....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti