Jälleen pari viikkoa tiivistä harjoittelua, harjoittelua ja 24.12.1967 Göteborgiin. Jouluaattoillan olimme BERTIL KNUTSSONIN kauniissa kodissa, ja voi veljet sitä ruokapöytää, mitä jouduin katsomaan, sillä valitettavasti painoni vuoksi en voinut muuta kuin katsoa, kuinka ruoka maistui kansainväliselle vierasjoukolle, jonka BERTIL oli kutsunut kotiinsa jouluaterialle. Seuraavana päivänä harjoittelin kevyesti ja hikoilin ylimääräistä kiloani pois. Harjoituksen jälkeen saatoin jo syödä yhden kinkkumunakkaan höystettynä lasillisella vettä. Sen jälkeen huilailin hotellissa ja opetin faijaa vähän pelaamaan. (Luulen, että faija aina tahallaan hävisi näin lähellä ottelua.) Illalla en kestänyt enään hotellihuonetta, vaan lähdin yksinäni elokuviin. Valitsin jonkun lännenleffan, josta en muista mitään, mutta mainospätkät ja niistä varsinkin eräs iski mieleeni ja kansallistuntooni kuin nyrkki vastustajan päähän. Pieni, pirteä ja persoonallinen laulajatyttö ilmestyi äkkiä valkokankaalle laulaen Pam Pam-suklaasta, ja hän oli suomalainen.... Suomalainen ruotsalaisessa mainoksessa... Hän oli nimeltään ANN-CHRISTINE, tyttö joka lauloi Playboy-nimisen iskelmän Suomen Euroviisuedustajana. Olin haltioissani ja leffan jälkeen kävelin vielä kaupungilla ja ajattelin, kuinka hienoa on nähdä suomalainen täällä suklaamainoksessa ja vielä niin veikeä tyttönen.... Hotellissa pelasimme faijan kanssa vielä pari casinoa ennen nukkumaanmenoa. Huomenna taas nähdään kuinka matsissa käy....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti