VARJONYRKKEILYÄ HARRIN KEHÄKULMASTA/51

  Viikko ottelun jälkeen loppui armeija ja alkoi kesäloma. Samalla aloitin taas normaalin kesäharjoitteluni Lauttasaaren kansanpuistossa kiviä työnnellen, hiekkasäkkiä lyöden, narulla hyppien, sparraten ja varjonyrkkeillen. Päivät rannalla aurinkoa ottaen ja illat treenaten sujui kesä taas mukavasti.  Aloin hiljalleen valmistautua ajatuksissani tulevaan kauteen ja ensimmäiseen syksyn otteluuni, joka tapahtuisi Tukholmassa 23. päivänä syyskuuta 1966. Kohtaisin tukholmalaisen HANS MATSSONIN, josta en tiennyt mitään, mutta ei se kyllä huolestuttanutkaan. Kilpailut olivat Eriksdalshallenin kehässä, jossa kukistin HANS MATSSONIN helposti toisessa erässä kehätuomarin keskeyttäessä ottelun. En tiennyt silloin, että tämä olisi jäävä viimeiseksi amatööri matsikseni amatöörikehässä. 

Tukholmasta kotiin palattuani harjoitukset jatkuivat ja noin viikko Tukholman matkan jälkeen tuli Göteborgista isälleni kirje, jossa BERTIL KNUTSSON niminen kaveri kertoi järjestävänsä INGEMAR JOHANSSONIN kanssa ammattilaisiltoja Ruotsissa ja kysyi, olisiko Harri kiinnostunut aloittamaan ammattilaisnyrkkeilijänä. Nyt se oli tapahtunut, mitä olin salaa odottanutkin! Mahdollisuus aloittaa ammattilaisena - rahaa - kunniaa - ja kovia otteluja. Nämä tuntuivat silloin luonnollisestikin tärkeimmiltä asioilta. Olin innoissani, joskin faija vaikutti vähän miettiväiseltä ja kehotti ottamaan rauhallisesti. Katsotaan nyt mitä sieltä tarjotaan, kun ilmoitan, että olemme kiinnostuneita, hän sanoi minun jo liitäessä ajatuksissani tulevissa ammattilaisotteluissa! Kerroin innoissani ystävilleni: "Hei, ajatelkaa, sain ammattilaistarjouksen Ruotsista". Meni kaksi tai kolme viikkoa eikä Ruotsista kuulunut mitään. Olin pettynyt. Olivatkohan ne unohtaneet minut kokonaan vai eivätkö haluakaan minua? Minua pyydettiin Länsi-Berliiniinkin nyrkkeilemään. Täällä olisi Mestarit - Lehdistö ottelu, jossa olisi ottelu ARTO NILSSONIA vastaan. En tiennyt, mitä oikein tekisin, nyrkkeilläkö amatöörinä vai ei....