Kesä -69 oli sujunut näytösmatsi keikkoja tehden ympäri Suomea ja puolittain harjoitellen. Niinpä syksy tulikin kuin varkain ja oli aika palata taas nyrkkeilyharjoitusten pariin puolen vuoden tauon jälkeen. Hampurissa oli tarjottu ottelua 12.9.1969 ja ELIS ASK tarjosi ottelua 1.9.1969 Turussa. 22.8 Ilta-Sanomat kertoi etusivullaan: Piitulainen ottelee Askin Turun illassa." Tuntui kuin nyrkkihommia taas riittäisi ja niinpä olikin taas parasta ottaa hommat tosissaan. Aloitin harjoitukset Kumpulan uimalassa, jossa ELIS ASKILLA oli harjoituspaikka kehineen kaikkineen. Oli tosi raskasta taas yhtäkkiä puolen vuoden tauon jälkeen aloittaa tosi harjoitus, varsinkin kun sparrikaverina oli KARI MERONEN. ELIKSEN ilta, jonka piti olla 1.9 Turussa, peruuntui viikkoa ennen ottelupäivää, mutta se ei mitenkään haitannut minua, koska olin ehtinyt allekirjoittaa ottelusopimuksen saksalaisen promoottorin JOACHIM GÖTTERTIN kanssa ottelusta Hampurissa 12.9.1969.
Ja sitten räjähti! Vastustajaksi tulisi kaksinkertainen Euroopan mestari ja Euroopan listan kakkonen, saksalainen WILLY QUATOR, 76 ammattilaisottelua, maailmanmestaruudesta otellut! Säpinää syntyi, kun uutinen julkistettiin. Tähän asti kun oli aina valitettu, että minulla on ollut liian helppoja vastustajia, niin nyt kyllä pohdittiin palstoilla ja otsikoissa: "Haukkaatko Harri liian suuren palan", "PIITULAISEN kyvyt punnitaan Hampurissa QUATORIA vastaan". Teksteissä kirjoitettiin, ettei erilaisten nuoriso- ym. viikkolehtien suosikkipojan maine auta ottelussa, kun ei OLLI MÄKIKÄÄN ole pystynyt voittoon, ei ANITA HIRVOSEN aviomieskään"..."Ja kaikkea muuta asiaankuuluvaa" asiallista tekstiä sai lukeakseen ennen ottelua.
11.9.1969 lensimme ANITA (jonka Monalisa-lehti maksoi), isäni ja minä Hampuriin ja kyllä vatsanpohjassa taas perhoset lentelivät, sillä ottelu huippumiehen kanssa kesäisen showelämän jälkeen sai kysymykset sinkoilemaan päässäni ja lupasin lupaamistani itselleni että tekisin todella parhaani huomisessa ottelussa. Hampurissa paikalliset lehdet tekivät juttuja, ottivat kuvaa Anitasta ja minusta sekä faijasta ja minusta. Seuraavan päivän aamuna aamupäivänä tapahtui punnitus kuululla Reeperbahnilla entisen keskisarjan nyrkkeilijän KARL SMITHIN omistamassa urheilusaunassa. Tultuamme sinne kuulimme, että WILLY QUATOR oli jo käynyt vaa`alla ja painanut 64,0 kg. Minä painoin 63,5 kg. Okei, näemme sitten vasta illalla, ajattelin, kun en nähnyt vastustajaani punnituksessa.....
Päivä oli taas kerta kaikkiaan piinaava, hiostava ja loputtoman pitkä henkisen riivaajan repiessä sisintäni riekaleiksi. Vihdoinkin koitti aika lähteä nyrkkeilemään. Taksilla Ernst Merck halliin.... pukuhuoneeseen... riisuutuminen... nyrkkeilyvaatteiden pukeminen.... käsisiteiden sitominen.... silmäkulmien ja kasvojen hierominen vaseliinilla.... varjonyrkkeilyä... hiki noruu pitkin niskaani.. hanskat käteen...lähtö... Matkalla pukuhuoneesta kohti hallia kohtaan WILLY QUATORIN ensi kerran. Tuijotamme... ei tervehdyksiä...."Hitto, kun on siistin näköinen kaveri, 32 vuotias, 76 ottelua... eikä jälkiä... eikä nenä rutussa.... pakko olla tosi hyvä nyrkkeilijä... tuska, ahdistus, pelko koettavat tunkeutua mieleeni. Tänään nyrkkeilen tarkasti... En anna periksi...voitettava...voitettava... Nousen kehään. Paikalla on 5000 ihmistä.... valtava tupakansavu... HARRI PIITULAINEN, FINLAND - WILLY QUATOR, BRB, ottelu 8 erää...Gongi soi...Ensimmäinen erä... Aloitan tutulla tavalla vasen, vasen... liikun ympäri kehää, vasen, vasen... Osuu ihmeteltävän helposti... Vastustajani on vasenkätinen, mikä tarkoittaa, että hän nyrkkeilee oikea kylki edellä minuun päin ja tuottaa hiukan asennoitumisvaikeuksia. Ennen ensimmäisen erän loppua valuu QUATORIN silmäkulmasta verta... Toinen erä... vasen, vasen... QUATOR ahdistaa kehänurkkaan ... lyö molemmin käsin ja tunnen elämäni kovimmt lyönnit vartalossani ja päässäni... Pääsen kulmasta pois... vasen, vasen... QUATORIN heilahduslyönti... osu suoraan leuan kärkeen... horjahdan... Kehä pyörähtää silmissäni ympäri... Tuomari tulee väliin... laskee lukua minulle...kuusi, seitsemän....kehä asettuu omalle paikalleen... kahdeksan... jatkakaa....Tavoitan QUATORIN pään vasen-oikea yhdistelmällä, kaksi kertaa peräkkäin... Toinen erä ohi... Kolmas erä... Liikun tavoittaen WILLY QUATORIN vasemmalla suorallani kolmasti. Vältän QUATORIN rajut hyökkäykset liukumalla kehäkulmasta pois. Kolmas erä ohi...Neljäs erä sujui samalla tavalla kuin kolmaskin ja tullessani neljännen erän tauolle tunsin että tulisin voittamaan ja WILLY QUATOR tulisi antamaan periksi. Viides erä... QUATOR aloittaa rajusti... ahdistaa minut nurkkaan, lyö molemmin käsin niin että tuntuu.... pakko suojata... väistö ja pääsen livahtamaan pois... QUATOR tulee perässä ja lyömme puolin ja toisin. QUATORIN ollessa voimakkaampi... Erä päättyy gongin keskeyttäessä iskujen vaihdon... WILLI QUATORIN oikea silmäkulma vuosi taas verta... Kuudes erä... QUATOR tulee yhä voimakkaammin päälle lyöden molemmilla käsillä rajuja koukkuja... vastaan suorillani, mutta en saa pysäytettyä saksalaista... liikun... väistän...lyön...lyön... Ja sitten yhtäkkiä huomaan olevani kävelemässä kohti vastustajani nurkkaa... on väliaika... En tiedä minkä erän väliaika... mutta tiedän, että pokka on säilytettävä ja niinpä taputan WILLY QUATORIA olalle ja heilautan kättä hänen avustajalleen... Kävelen omaan nurkkaani, jossa faija huolestuneena työntää hajusuolaa nenäni alle ja sanoo tiukasti: "Vedä nenääsi".... En oikein tiennyt mistä on kysymys ja sanoin faijalle: "Ota iisisti. Ei tässä ole mitään hätää". Mitä todella tapahtui sen kuulin vasta seuraavana aamuna, kun Ilta-Sanomien super-reportteri KUPE REINIKAINEN soitti kello viisi aamulla ja kyseli, olinko ollut lähellä tyrmäystä 6. erässä? Sellainen uutinen oli UPI:n kautta tullut Suomeen. Vastasin, että ei siinä ollut mitään perää. Toisessa otin "pystyssä" vähän lukua, mutta mitään muuta hätää minulla ei ollut koko ottelussa. Puhelun jälkeen faija kertoi WILLY QUATORIN hurjan vasemman pudottaneen minut istualleni kanveesille missä katselin ihmeissäni nauraen ympärilleni. Tuomari oli laskenut lukua. Kahdeksassa olin noussut ylös. Ottelu jatkui minun tietämättä siitä mitään. Kädet alhaalla väistelin QUATORIN lyöntejä ja gongin soiminen pelasti minut sillä kertaa... Mutta nyt olemme vielä ottelussa. On alkamassa seitsemäs erä. Tässä erässä lyödään tiukasti ja paljon. Ilman hetkenkään taukoa. Selviän erän huolimatta QUATORIN kovasta iskusateesta. Olen hiukan väsynyt. WILLY QUATOR ei istu tauolla. Kahdeksas ja viimeinen erä, kuulen kuuluttajan kuuluttavan. Aloitan jälleen...Vasen, vasen... lähiottelu... sidon hiukan... yritän voittaa aikaa... vasen, vasen... liikun QUATORIN tullessa perässä. Yritän tavoittaa oikealla suorallani QUATORIN päätä...Nyt osui... Yritän jatkaa, mutta törmään suoraan WILLY QUATORIN vasempaan... iskuja...iskuja...iskuja...Gongi soi...Ottelu ohi... Olen tyytyväinen... En uskonut voittaneeni, mutta tiedän tehneeni työni kunnolla yrittäen parhaani... yrittäen voittaa, mutta ex-mestari oli todella kovaa luokkaa....
Olemme kehän keskellä... Voittaja... WILLY QUATOR... Kirpaisee... Ensimmäinen tappioni.... Pukuhuoneessa huomaan otettuamme hanskat pois käsistäni nyrkkieni olevan pahasti turvoksissa. Vasemman silmäni alla oli haava, ohimossa pahan näköinen nirhama ja "pieni" nenäni oli tietenkin turvoksissa. Illalla päättäjäisjuhlissa minua syötettiin, sillä käteni olivat niin turvoksissa ja kipeät etten pystynyt pitämään niissä edes veistä ja haarukkaa. WILLY QUATOR kertoi, miksi hän ei istunut viimeistä erää edeltäneellä tauolla. "Olin niin väsynyt, etten varmasti olisi päässyt enää ylös, jos olisi istunut". Kohteliaana voittajana hän sanoi uskovansa, että kahden vuoden päästä olisin Euroopan mestari, minkä lauseen Ilta-Sanomat sitten lainasikin seuraavana päivänä. Palatessani näin sen lehtikioskien seiniltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti