Paluu takaisin Hampurista tappion jälkeen oli tietty hiukan sekava. Olin otellut hyvin ja saanut hyvät arvostelut ottelusta ja lehdet ennustivat tappiosta huolimatta rahakehien auenneen minulle. Saksalaiset lehdet kertoivat ottelun olleen illan paras ja saksalaisten tarvitsevankin juuri sellaista nyrkkeilyä kuin minä esitin, sellaisen myötä nyrkkeilyn suosiokin Saksassa nousisi. Sen viikon aikana, jonka minä lepäilin ottelun jälkeen, ottelutarjouksia suorastaan sateli. Tarjottiin ottelua Roomaan italialista ERMANNO FASOLIA vastaan. Göteborgissa lokakuun 10. päivänä italialaista mestaria BRUNO MELISSANOA vastaan. Hampurissa 21. päivänä marraskuuta ottelua myöhemmin sovittavaa vastustajaa vastaan ja ottelua joulukuussa Tukholmassa järjestettävässä ammattilaisillassa, tammikuussa 1970 ehdotettiin Saksassa uusintaottelua WILLY QUATORIA vastaan. Näistä valitsin Göteborgin ottelun 10. päivänä lokakuuta ja allekirjoitin uuden ottelusopimuksen saksalaisen promoottorin GÖTTERTIN kanssa ottelusta 21.11.1969 saksalaista ROLF KERSTENIÄ vastaan.
Italian matka olisi kyllä kiinnostanut, mutta kun se olisi sattunut kahden ottelun väliin, olisi otteluohjelma kyllä käynyt liian kovaksi. Treenaukset pyörivät taas täydellä teholla ja aloin olla kunnossa edellisen ottelun haavojen jäljiltä. BERTIL KNUTSSON ilmoitti, ettei hän saa järjestetyksi Göteborgin iltaa 10.10.1969 ja samalla kertoi todella masentavan uutisen: JOULLUKUUN 31. PÄIVÄN 1969 JÄLKEEN OLISI AMMTTINYRKKEILY KIELETTY RUOTSISSA!!! Se uutinen oli shokki, sillä kielto veisi minulta pois kotikehän, jossa olin nyrkkeillyt enimmät otteluni. BERTIL KNUTSSON kertoi järjevänsä viimeisen ammattinyrkkeilyillan Ruotsissa joulukuun 30. päivänä 1969 ja silloin vastustajani olisi jo edellä mainittu Italian BRUNO MELISSANO. Näin jäi seuraavaksi matsikseni 21.11.1969 ottelu Hampurissa. Samaan aikaan joku naistenlehti koetti kovasti kertoa, että olisimme ANITAN kanssa jo eroamassa ja tulipa ANITALLE muutama ikävä puhelukin, missä häntä syytettiin tappiostani WILLY QUATORILLE. Joku tyttölapsi soitti ja kertoi odottvansa minulle lasta ja kaikkea tällaista muuta kuvioihin kuuluvaa jouduimme nielemään.
19.11.1969 lensimme faijan kanssa Hampuriin, jossa nyrkkeilisin 21.11 saksalaista ROLF KERSTENIÄ vastaan. Punnituksessa 21.11 aamulla sattui kohdallani epätavallinen tapaus. Painoni oli 2 kg yli sovitun painorajan. Syntyi ankara sanasota punnituksessa. Saksan ammattinyrkkeilyliitto määräsi minulle aikamoiset sakot ja vastustajani ROLF KERSTEN kieltäytyi ottelemasta, koska olin ylipainoinen . Monien neuvottelujen jälkeen tehtiin minulle outo ehdotus. ROLF KERSTEN ottelisi, jos lupaisin, etten tyrmää häntä. Jos tyrmään, joutuisin luovuttamaan ottelupalkkioni KERSTENILLE ja ottelussa erien määrä olisi sovitun 8. erän sijasta 4. erää. Olipa ehdotus, mutta tietenkin suostuin tähän. Pääasia oli, että saisin nyrkkeillä ja saisin rahani, sillä niillä olisi kyllä käyttöä kotona stadissa.
Ottelussa voitin ROLF KERSTENIN selvästi ja sain WILLY QUARORILTA lämpimät onnittelut hänen istuessaan ringside paikalla ensimmäisellä penkkirivillä. Saksalaislehdet antoivat hienot arvostelut "tynkäottelustani" Hamburger Morgenpostenin kirjoittaessa: "Piitulainen esitti illan parasta nyrkkeilyä - neljä erää kestäneen ottelun aikana. Piitulainen esitti enemmän nyrkkeilyhienouksia kuin nähdään kokonaisessa ammattilaisillassa." Toinen saksalaislehti otsikoi_ "Itse kehätuomari Hallback taputti käsiään kesken ottelua suomalaiselle nyrkkeilytaiteilijalle Piitulaiselle" ja tekstissä kerrottiin kehätuomarin taputtaneen pariin otteeseen ottelun aikana minun pystyessä harhauttamaan vastustajaani. Itse en ehtinyt sitä huomata.
Oli hyvä tulla taas takaisin kotiin, jossa Ilta-Sanomien mainosjulisteet kertoivat " Piitulaisen vastustaja kesti vain neljäerää". Saksan ammattinyrkkeilyliittokin antoi sakot anteeksi ja kiitti hyvästä nyrkkeilystä, josta ei todellakaan voi sakottaa,,,,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti