Illalla lepäilin ja pelailin korttia, casinoa faijan kanssa. Näin meni jouluaatto lähes huomaamatta, mitä nyt jouluateria vilahteli välillä ajatuksissani ja sai minut toivomaan tapaninpäivän tulevan pian, jolloin ottelun jälkeen saisi taas kunnolla syödä, kun pari päivää ennen punnitusta tuntui tuo paino olevan aina tiukalla ja syöminen meni vähän tarkaksi. Joulupäivä sujui hiljaisuudessa ajatuksien askarrellessa jo huomisessa ottelussa, jolla olisi taas suuri merkitys jatko-otteluille, ja se sai minut taas useaan kertaan koettamaan tuntuvatko lyönnit nopeilta ja teräviltä. Kävelimme Göteborgin puistossa. Söin kevyen munakkaan jossain vaiheessa päivää, pelasimme casinoa, nukuin välillä vähän ja odotin päivän umpeutumista. Seuraavana aamuna menimme punnitukseen, jossa tapasin Italian vastustajani.
Painoni oli tasan 62 kg, joka oli sovittu ottelupainoksi, vastustajani oli puoli kiloa kevyempi. Kilpailuissa ottelisi myös kevyen sarjan Euroopan mestari BÖRJE KROGH Tanskasta, jonka nuoremman veljen KJELL KROGHIN olin amatöörinä voittanut, ja sain häneltä terveiset ja onnentoivotukset matsilleni. Sitten olikin taas edessä odotus, otteluhetken hidas lähestyminen, jolloin ajatukset täyttää vain yksi asia - tänään on voitettava. Paine tätä ottelua ennen oli luonnollisesti paljon pienempi kuin ennen ensimmäistä ammattilaismatsiani. Göteborgin lehdessä oli iso juttu näin ottelupäivänä "Yrjö Piitulaisen poika kopio isästään". Jutussa käytiin läpi isäni uraa ja hienoja otteluja Ruotsissa, minun amatööriottelujani ja päätettiin normaalin lehtijutun tapaan, että illalla sitten nähdään, tuleeko minusta samanlainen suursuosikki Göteborgissa kuin isästäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti