Palaan takaisin Tukholmaan päivään, jolloin vasta tutustuin BERTIL KNUTSSONIIN. Sovimme seuraavasta ottelusta joulukuussa BERTILIN ja INGON koikaupungissa Göteborgissa 25.12.1966. BERTIL lupasi lähettää sähkeitse tiedot tulevasta ottelustani, kun vastustajani selviää, erämäärien pysytellessä edelleen neljässä. Seuraavana päivänä oli loistavinta, parasta, mitä on koskaan ollut. Tulla takasin kotiin....Paloin halusta tavata ystävät ja nähdä mitä Suomen lehdet kirjoittivat matsista sekä päästä treenaamaan toiseen ammattilaisotteluuni. Päivän lehdissä olikin tosi paljon juttua Helsingin Sanomien otsikoidessa: "Piitulaiselle loistava ammattilaisavaus". Thomias horjui tyrmäyksen partaalla", Ilta-Sanomat: "Hyvä pelinavaus Harri", Uusi Suomi, " Piitulaisen suorat purivat - Thomiakselle selvä pistehäviö". Oli ottelukuvia, kuvia punnituksesta, kuvia ottelun jälkeen, kun faijan kanssa halataan, oli INGEMAR JOHANSSONIN ylitsevuotavia kehuja, oli BERTIL KNUTSONIN lausuntoja ottelustani. Kaiken kaikkiaan arvostelut olivat loistavia. Muutaman päivän päästä ilmestyivät Viikko-Sanomat ja Seura-lehti ottelu ynnä muine kuvineen ja selostuksineen otsikoilla "Isästä poikaan" ja "Teit isän astumaan". Mutta kuinka toisin tämä kaikki olisi voinut ollakaan, jos.... Olin tietenkin valtavan riemuissani tästä kaikesta hälystä, mutta tiesin kyllä, että vähän yli kuukauden päästä on sama taas edessä. Voitettava on, jotta jutut ja menestys jatkuisivat. Treenattava ja hoidettava itseänsä hyvin, sillä muuten ei kunnian kukko laula!
Tieto tulevasta vastustajastani tuli Ruotsista, Italian MARCO STROZZA, seitsemän ottelua, kuusi voittoa. Koska ottelu olisi tapaninpäivänä 26.12.1966, eikä joulupäivänä olisi lentoa Göteborgiin, joutuisimme lentämään sinne jo jouluaattona, mikä merkitsi minulle ensimmäistä joulua poissa kotoa ja äitini valmistaman herkullisen jouluaterian menoa ohi suun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti